Kotimaisessa kilpasarjassa mukana on ennätykselliset 11 lyhytanimaatiota. Näytöksessaä nähdään Bodyrave, ohj. Harri Connell, Felix Järvenpää, Leo Lindgrren (Aalto Yliopisto), Dollhouse Elephant, ohj. Jenny Jokela (Böhle Studios) Things That I was Gathering, ohj. Ekaterina Zhuzhleva (Aalto Yliopisto), Kutkuttaja, ohj. Jenni Koljonen, Elina Mikkola, Juulia Niiranen, Anna Rohesalu (Turku AMK), Letters From Little Jimmy, ohj. David John Graham, Naisväki, ohj. Sofia Liukonen (Turku AMK), Noita, ohj. Malakias, The other side of the Coin, ohj. Sanjay Shrestrha, The Rock Tension, ohj. Markus Lehtokumpu (Turku AMK), Valokuvat, joita ei otettu, ohj. Hanneriina Moisseinen, Veteen Piirretty, ohj. Heta Jokinen (Aalto Yliopisto), The Sock, ohj. Aleksi Artturi Räisänen.

Veteen piirretty, Heta Jokinen (Aalto Yliopisto)

Myös muussa festivaalin ohjelmistossa animaatio on hienosti esillä. Perjantaina 6.3. turkulainen Böhle Studio esittäytyy oman ilmaisnäytöksen ja keskustelutilaisuuden myötä. Näytöksessä nähdään Böhle Studion festivaaleilla ympäri maailmaa menestyneet ja palkitut lyhytanimaatiot, Heta Jäälinojan Nun or Never! (2022), Elli Vuorisen, Flower Show (2024) sekä Jenny Jokelan Dollhouse Elephant (2025). Böhle Studios: Animaatiot – Leffat & Keskustelut -tilaisuus perjantaina 6.3. klo 15.00 Cine Atlas 3. Huom! Näytökseen tulee hankkia ilmaislippu etukäteen.

Flower Show, Elli Vuorinen (Böhle Studios)

Myös muissa festivaalin näytöksissä pääsee sulkeltamaan animaation taikaan. Viiden suomalaisen elokuvakoulun yhteisessä pitchaustapahtumassa vuosien varrella palkituista, valmistuneista opinnäytetyöelokuvista kuratoiduissa PITCH–näytöksissä nähdään Katariina Haukan nukkeanimaatio Paperi (Turku AMK, 2022) sekä Sanna Taikinan piirrosanimaatio Saunojat (Turku AMK, 2025)

European Short Film Audience Award -näytöksessä nähdään puolestaan viime vuoden menestyinein suomalainen lyhytanimaatio, Veera Lammminpään sympaattinen nukkeanimaatio Mereneleviä (Aalto Yliopisto, 2025). Näytöksiin on koottu viime vuoden aikana kahdeksan eurooppalaisen lyhytelokuvafestivaalin yleisön äänestämistä elokuvista.

Mereneläviä, Veera Lamminpää (Aalto Yliopisto, 2025)

Animaatiota maailmalta

Elokuvajuhlien kansainsvälisissä kilpasarjoissa on vuosittain esitelty korkeatasoista animaatiota, eikä tämäkään vuosi tee tästä poikkeusta.

Kansainvälinen kilpasarja 8 on omistettu kokonaan animaatiolle. Näytöksessä nähdään Ajasööja, ohj. Mari Kivi (Viro, 2025), Safo, ohj. Rosana Urbes (Brasilia, 2025),
Soixante-sept millisecondes, ohj. fleuryfontaine (Ranska, 2025), Avant de Rentrer.., ohj. Arthur Bonneau (Ranska, 2025), Balloonerism, ohj. Samuel Jerome Mason (Yhdysvallat, Ranska, 2025) sekä Winter in March, ohj. Natalia Mirzoyan (Armenia, Belgia, Viro, Ranska, 2025).

Avasööja, Mari Kivi (Viro)

Muissa kilpasarjoissa nähdään Bloody Mess, ohj. Megan Wennberg (Kanada, 2025, Kansainvälinen kilpailu 2), Interlude, ohj. Taiyo Nobata (Japani, 2025, Kansainvälinen kilpailu 3), Core Dump, ohj. Alona Rodeh (Saksa, 2025, Kansainvälinen kilpailu 4), K’uchu: Rincón de la infancia, ohj. Alessio Del Pozo Temoche (Peru, 2025, Kansainvälinen kilpailu 5), Unanimated Strangers, ohj. Róisín Kelly (Irlant, 2025, Kansainvälinen kilpailu 5), Desdoblándome, ohj. Natalia Pájaro (Meksiko, 2025, Kansainvälinen kilpailu 6), Gaïa, ohj. Gwenola Heck (Saksa, 2025, Kansainvälinen kilpailu 7) sekä Klonter, ohj. Levi Stoops (Belgia, 2025, Kansainvälinen kilpailu 10).

Yhden Tampereen Elokuvajuhlien tärkeimmistä taustavaikuttajista, Raimo ”Rake” Siliuksen kunniaksi kootussa Suudelmilla -näytöksessä nähdään yksi lyhytanimaatioiden merkittävimmist klassikoista, Jan Svankmajerin Dimensions of Dialogue (Možnosti dialogu, Tsekkoslovakia, 1982), Nick Parkin Koti kaikilla mukavuuksilla (Creature Comforts, Iso-Britannia,1989) sekä Tomek Popakulin Ziegenort (Puola, 2013).

Tampere Film Festival järjestetään 4.-8.3.2026. Tutustu festivaaliin ja ohjelmistoon täältä.

The post LAAJA KATTAUS ANIMAATIOTA TAMPEREEN ELOKUVAJUHLILLA appeared first on Animaatiokilta.

Näyttely on tehty yhteistyössä Animaatiokillan ja Eskilstunan taidemuseon kanssa.  Animaatiot edustavat jokainen tiettyä animaatiokerronnan tyyliä ja näytöksessä tullaan näkemään monipuolinen kattaus eri tekniikoilla tehtyjä animaatioita. Animaatioiden aiheet vaihtelevat pienistä arkipäiväisistä aiheista aina suurempiin, yhteiskunnallisiin teemoihin.

Näyttelyssä nähdään Heta Jäälinojan Nun or Never! (Böhle Studios), Jenny Jokelan Sweet Like Lemon, Heta Okkosen Headrest (ELO/Aalto Yliopisto) Katariina Haukan Paperi (Turku AMK), Mika Koskisen Kirjeitä Parkkimäentiellä, Heta Jokisen Veteen Piirretty (ELO/Aalto Yliopisto), Eesu Lehtolan ja Henna Välkyn Bright White Light (Silent Paprika), Anna Rohesalun ja Jenni Koljosen Mousetrap (Turku AMK) sekä Iiti Yli-Harjan Blush! An Extraordinary Voyage (Side Stories).

Lisäksi näyttelyssä on esillä Matti Luukon fenakistokooppi Liikuteltavaa kuvaa osa I.

Näyttely on avoinna 7.9. – 12.10.

Näyttelyn avajaisia vietetään sunnuntaina 7.9. Avajaisissa näytöksen töistä sekä suomalaisesta animaatiosta yleensä ovat keskustelemassa ohjaajat Mika Koskinen, Heta Jokinen sekä Matti Luukko. Maanantaina 8.9. Heta Jokinen ja Matti Luukko pitävät museolla koululaisille sekä eläkeläisille suunnattuja animaatiotyöpajoja, jossa tutustutaan stop-motion animaation tekoon sekä osallistujat pääsevät tekemään oman fenakistokoopin.

Näyttelyn on kuratoinut Animaatiokillan puolesta ohjaaja, ja hallituksen jäsen Mika Koskinen yhdessä Eskilstunan museon koordinaattori Madeleine Zanotton kanssa. Näyttelyä ovat rahoittaneet Kulturfonden för Sverige och Finland sekä Eskilstunan kunta.

Eskilstunan Taidemuseo

The post DRÖMMAR – FINSK ANIMATION appeared first on Animaatiokilta.

Eurooppalainen animaatioteollisuus kokoontui jälleen maaliskuussa Bordeaux’hon esittelemään työn alla olevia pitkien elokuvien hankkeita. Tässä niistä neljä, jotka syventävät käsitystämme maailmasta ja historiasta.

Japanin armeijan luutnantti Hiro Onoda kieltäytyi uskomasta Japanin antaumiseen 1945. Hän jatkoi sotaansa Filippiinien viidakossa maaliskuuhun 1974. Werner Herzog kirjoitti Onodasta romaanin Das Dämmern der Welt (2021).

Nyt hän on ohjaamassa siitä animaatioleokuvan The Twilight world. Saksalais-ranskalainen hanke on yhä konseptivaiheessa.

©CARTOON

Herzog (s. 1942) kertoi hankkeestaan esittelyä Bordeaux’n yhteistutantotapahtumassa seuranneille videonauhoituksella. ”Onodalle sota oli todellisuutta”, hän sanoi. ”Siksi tarina on kerrottava Onodan mielikuvien ja tuntemusten kautta – sen voi tehdä vain animaationa.”

”Viidakon arkkitehtuuri ei ole tärkeää, sen tunnelma on. Joka liaania ei kuvata”, Herzog kertoi. ”Tämä on tulkintani Onodan maailmasta, aivan kuten kirjanikin oli. Minun on tehtävä tämä, siitä ei ole epäilystäkään.”

Alkujaan Herzog kirjoitti aiheesta romaanin – uransa ensimmäisen – koska ei uskonut aiheen taipuvan elokuvaksi. Kun saksalainen animaatiostudio Psyop lähestyi häntä ehdottaen animaatioelokuvaa, Herzog kertoo oivaltaneensa animaation mahdollisuudet.

The Twilight world on Herzogin pitkän uran ensimmäinen animaatio. Sen budjetti asettuu 7 – 8 miljoonan euron tasolle. Saksalaistuottaja Andrew Linsk sanoo, että elokuva perustuu tositarinaan, kuten muutkin Herzogin elokuvat. Herzog tapasi Onodan (1922 – 2014) Tokiossa 1997.

Elokuva ei ole dokumentti. Tarinassa sekoittuvat draama, historialliset viitteet ja unet sekä mielikuvat, sisäisen ja ulkoisen todellisuuden ristiriita. Ympäröivä viidakko on tärkeä osa kaikkea. Michael Arias ja Luca Vitale laativat käskirjoituksen yhdessä Herzogin kanssa.

Kerronnan visuaalisointi on vasta konseptin asteella. Näytteet vaikuttavat painottavan Herzogin mainitsemaa Onodan mielikuvien ja tuntemusten maailmaa. Tämä tekee piirroksiin pohjautuvasta animaatiosta moniaineksisen.

Kolonialismin hirviöt

Viidakossa liikutaan toisessakin Bordeaux’ssa esitellyssä hankkeessa. Anton de Kom (1898 – 1945) oli surinamilainen kolonialismin vastustaja ja kirjailija. Paramaribossa syntynyt de Kom muutti Alankomaiden siirtomaa Surinamista Haagiin 1922.

Siellä hän liittyi kolonialismia vastustaneiden kommunistien toimintaan siirtomaiden vapauttamiseksi. Hän palasi kotimaahansa 1932, mutta siirtomaahallinto pidätti hänet, mikä aiheutti laajaa levottomuutta Surinamissa. De Kom karkoitettiin Alankomaihin.

Hän kirjoitti ensimmäisen maansa historiaa ja orjuutta käsittelevä kirjan Wij slaven van Suriname (1934). Sodan aikana vastarintaliikkeeseen liittynyt de Kom joutui saksalaisten keskitysleireille, ja kuoli 1945. Nykyään de Kom on tunnustettu elämäntyöstään niin Surinamissa kuin Alankomaissakin.

Faya – Journey to freedom on alankomaalainen animaatiohanke, joka kuvaa de Komin saapumista Surinamiin 1933. Häntä kohdellaan julmasti vankeudessa. Sellissään hän löytää rohkeutensa löytämällä mielessään tien myyttiseen sademetsään. Hän kohtaa eri kansojen mytologisia hirviöitä, mutta selviää.

”Tämä on tarina toivosta ja kamppailusta kolonialismia vastaan”, sanoo ohjaaja Patrick Chin. ”Elokuva on yleisölle, joka on kiinnostunut historiasta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, mutta myös fantasiasta ja seikkailusta.”

Olen itse orjien jälkeläinen, Chin kertoo. ”Isoäitini kehui usein valkoisia teräviksi, se oli indoktrinoitu hänen mieleensä.”

”Löysin isoäitini isoäidin vanhasta orjaluettelosta. Hän tuskin osasi ajatella, että hänen jälkeläisensä olisi nyt tässä esittelemässä tällaista hanketta.”

Elokuvan päätuottaja Janneke van de Kerkhof muistuttaa elokuvan tärkeydestä. ”Kolonialismi on osa Euroopan historiaa ja maailmanhistoriaa.”

Suunniteltu budjetti on kuusi miljoonaa euroa, ja se tehdään tietokoneanimaationa. Chinin mukaan tämä tekniikka mahdollistaa parhaiten fantasiajaksot.

Pakolaisleirin piiritys

Viidakko on kaukana belgialaiselokuvasta Thyme Hill. Se sijoittuu Tell-el-Zaatarin palestiinalaiselle pakolaisleirille Beirutissa. Vuonna 1976 useiden Libanonin kristittyjen armeijoiden joukot piirittivät leiriä 55 päivää. Hyökkäyksissä kuoli 2 000 – 3 000 palestiinalaista. Taustalla oli Libanonin julma sisällissota 1975 – 1990.

Beirutissa syntynyt, nykyään Belgiassa työskentelevä ohjaaja Sarah Carlot Jaber sanoo kertovansa oman perheensä unohdetun tarinan. Hänen isänsä asui teini-ikäisenä Tell-el-Zaatarissa, mutta onnistui pakenemaan.

Elokuvassa 17-vuotias Issam kokee piirityksen sen sisällä. Selviytyminen on vaikeaa ja oma idealismi romahtaa. Viisikymmentä vuotta myöhemmin hän on insinööri Brysselissä ja kertoo tarinansa tyttärelleen.

Tämä tytär on elokuvantekijä Carlot Jaber, jonka ensimmäinen pitkä animaatioelokuva tämä on. Animaatio on paras keino kuvata piiritettyä palestiinalaista pakolaisleiriä vuodelta 1976.

”Luin piirityksen eläneiden kertomuksia”, ohjaaja kertoo pyrkimyksestään koota totuudenmukainen kuva. Hän tapasi selviytyjiä Beirutissa, Lausannessa, Oslossa ja Pariisissa.

Animaatio pohjautuu viivapiirroksiin ja värit ovat Beirutin maiseman lailla vaaleita. ”Kuvat ovat naturalistisia, mutta eivät realistisia”, ohjaaja määrittelee.

Tuottaja Anne-Laure Guégan tiivistää, miksi hän lähti mukaan hankkeeseen: ”Nämä tarinat ovat osa meidänkin kollektiivista muistiamme.” Samalla ne palauttavat mieliin, millainen on kotimaastaan pois pakotettujen palestiinalaisten kohtaama julmuudella kivetty tie, joka yhä jatkuu.

Historian kirous

Menneen painolasti nousee näkyviin bolivialaisen, Berliinissä asuvan Matisse Gonzalez Jordánin elokuvassa Condenaditos. Kun nuori Kiki alkaa menettää osia kehostaan, hän ymmärtää perheensä olevan kirottu.

”Äidillä on monet kasvot, jotka vaihtuvat koko ajan”, Gonzales Jordán sanoo. ”Setä muuttuu kissaksi ja täti on juomapullon kokoinen.” Kiki tapaa pojan, joka saa hänet ymmärtämään, että koko perhe on kirottu.

”Isoisä asuu yhä omassa kartanossaan. Hän oli Bolivian diktatuurin aikana vastuussa maan suurimmasta joukkomurhasta”, Gonzales Jordán sanoo elokuvastaan.

Hän kuvaa omaa kokemustaan. Hänen isoisänsä oli diktatuurin ministeri, ja vastuussa kymmenien nukkuvien kaivosmiesten joukkomurhasta juhannuksena 1967. Se liittyi ammattiliiton lakon murskaamiseen. Gonzales Jordán kertoo isoisänsä olleen Che Guevaran murhankin takana.

Syy, miksi Kikin keho kärsii, liittyy perheen historiaan. Joka kerta, kun joku kieltää menneen, hän menettää osan kehostaan. Kikin on tutustuttava historiaan, ja se on tuskallinen prosessi. Hän kiertää Boliviaa ja oppii näkemään diktatuurin jäljet.

”Kirous on kirous vain niin kauan, kun uskot siihen”; Gonzales Jordán sanoo. ”Jos uskot, että kaikki on sinun syytäsi, olet jäätä kaikkialta. Kohtaamalla totuuden voimme pelastua.”

”Elokuvani teema on kunnioittaa diktatuurin uhreja”, Gonzales Jordán kiteyttää.

2D-animaationa tehtävä Condenaditos on visuaalisesti komeaa työtä. Kuvat ovat vahvoja ja selkeitä, elävät samassa oudossa todellisuudessa kuin kirottu perhekin. Ne eivät kuvita kerrontaa, ne kertovat enemmän.

Elokuvan saksalainen tuottaja Stefan Michel osuukin oikeaan kommentissaan. ”Condenaditos on sekoitus painavaa poliittista asiaa ja vahvaa visuaalisuutta.” Elokuvan budjetti on neljä miljoonaa euroa.

Nämä neljä elokuvaa siirtävät nykyajan historiaan Ilmestyskirjan neljä ratsumiestä. Nyt niiden mukana kulkevat vitsauksina militarismi, kolonialismi, nationalismi ja diktatuuri.

Pitkä tie kankaalle

Kaikkiaan rahoittajille ja levittäjille esiteltiin nyt maaliskuussa Bordeaux’n Cartoon Moviessa 55 uutta pitkää animaatioelokuvahanketta 16 maasta. Suurin osa suunnataan lapsille ja nuorille, mutta joukkoon mahtui 16 aikuisille tai nuorille aikuisille tehtävää elokuvaa.

Niiden yhteenlaskettu budjetti on 316,9 miljoonaa euroa. Se tekee 5,6 miljoonaa euroa elokuvaa kohti. Tässä on 20 prosenttia pudotusta viime vuodesta. Läheskään kaikki elokuvat eivät kuitenkaan löydä rahoitusta ja valmistu. Matka konseptista elokuvateattereihin on pitkä ja mutkikas.

Heikki Jokinen

The post Neljä animaatiota historiamme syövereistä appeared first on Animaatiokilta.

Ottawan animaatiofestivaali on Pohjois-Amerikan tärkein alan tapahtuma, ja koko maailmankin mittapuulla merkittävä. Kanadan pääkaupunkiin sijoittuva festivaali käynnistyi 1976 ja nykyään se pidetään joka vuosi, nyt 25 – 29. syyskuuta 2024.

Kilpailusarjojen taso ja sisällöllinen kirjo on kiitettävä. Keskeinen syy on festivaalin taiteellisen johdon kunnianhimoisuus. Se näkee animaation taiteena, ei kilotavarana myytävä makkarana.

Toinen syy on se, että Ottawan festivaali toimii eurooppalaiseen tapaan, se ei peri kilpailuihin ehdolle lähetettäviltä elokuvilta ilmoittautumismaksua. Tämä entry fee on yleinen käytäntö Pohjois-Amerikan festivaaleilla.

Lyhytelokuvien kilvassa nähtiin kiinnostavat viisi näytöstä. Valikoima kertoo osaltaan, mihin animaatio nyt suuntaa: ei mihinkään yhteen suuntaan, teesiin tai lajiin. Ei ole yhtä tekniikkaa tai trendiä, jota on seurattava. Animaatio on edelleen vapauden valtakunta, taikuuden ihmemaa.

Lyhytelokuvien sarjan pääpalkinnon sai italialainen Gianluigi Toccafondo elokuvastaan La Voix des Sirènes. Se jatkaa hänen tunnistettavan ja vaikuttavan ilmaisunsa linjaa. Maalaukselliset hahmot ja vahvat värit liikkuvat muotoaan muuttaen.

Nyt, kuten aina hänen teoksissaan, musiikilla on tärkeä rooli. Tällä kertaa ääni on oikeastaan pääosassa, kuten elokuvan nimikin sanoo. Seireenien laulu houkuttelee merellä.

Taidemaalariksi opiskelleen Toccafondon esikoiselokuva La Pista (1989) herätti jo laajaa huomiota omaperäisyydellään. Sen perustekniikka oli sama, jota hän yhä hyödyntää. Hän käyttää valmiita kuvia, kuten lehtikuvia tai elokuvastillejä, ja valokopioi niitä muotoja vääristäen. Nämä kuvat hän maalaa akryyliväreillä tai värikynillä.

Jossakin vaiheessa hän yritti siirtyä digitaaliseen kuvaan, mutta palasi takaisin paperiin sen työläydestä huolimatta. Materiaalin tuntu voitti, hän sanoi.

Kaljut miehet Istanbulissa

Lyhytelokuvien sarjassa jaettiin lisäksi kaksi kategoriapalkintoa, kertovat (narrative) ja abstraktit (non-narrative) animaatiot. Festivaalin käyttämä kertovuuden määritelmä on joustava: kunhan elokuvassa on joitakin kertovia elementtejä.Hollantilaisen Nicolas Keppensin 17 minuutin nukke-elokuva Beautiful men sai kertovan elokuvan palkinnon. Kolme vanhenevaa veljestä matkustaa Istanbuliin klinikalle, joka lupaa hiustensiirron. Ajanvarauksissa on kuitenkin sattunut möhläys, ja veljesten ristiriidat kasvavat esiin.

Kehystarina on poikkeuksellisen kosiskelematon, kerronnan rytmi verkkainen ja tunnelman luomiseen perustuva. Silti jännite säilyy koko ajan. Katsoja miettii, mitä tapahtuu seuraavaksi, vai tapahtuuko mitään?

Beautiful men osoittaa käsikirjoituksen merkityksen. Vaikka animaatio on kauttaaltaan ihailtavan taitavaa ja tunnelma vahva, ilman osaavaa käsikirjoitusta kokonaisuus olisi heitteillä.

Abstraktin elokuvan palkinnon sai britti Peter Millard elokuvastaan You’ve got a friend in me. Hän on eräänlainen anti-animaation tekijä. Millardin elokuvat ovat jonkinlaista köyhdytettyä animaatiota. Lyhyitä ja hyvin yksinkertaisia, monesti muutaman kuva-aihion animointiin rajoittuvia. Ääni on niissä usein tärkeä.

You’ve got a friend in me on jopa hänen elokuvakseen yksinkertainen. Pilvisen taivaan jälkeen näemme Buzz Lightyearin pieksevän Woodya, jonka pää muovautuu uudelleen. Taustalla soi elokuvan nimen mukainen laulu. Tässä kaikki. Elokuva on hyvä esimerkki siitä, miksi Millardin elokuvat jakavat katsojat. Tätäkin voi pitää sietämättömänä exploitaatioyrityksenä. Mutta kun se asettuu Millardin koko tuotannon osaksi, se saa enemmän merkityksiä. Hänellä on onnistuneempiakin elokuvia, vaikka esteettinen näkemys on kaikissa sama.

Käsikirjoitus, design, ääni

Ottawan festivaalilla on monta kilpailusarjaa, kuten pitkille elokuville ja opiskelijaelokuville sekä kanadalaisille, tilatuille ja lasten- sekä nuortenelokuville. Lyhtelokuvien sarjassa jaetaan vielä erikseen ammatillisen osaamisen palkintoja.

Parhaasta käsikirjoituksesta sellaisen sai Anastasiia Falileieva Tsekissä ja Slovakiassa tuotetusta elokuvastaan I died in Irpin.  Se kertaa tuntoja, joita Ukrainan joutuminen sotaan ja aggression kohteeksi synnytti.

Kertoja on nuori nainen, joka lähtee 24. helmikuuta 2022 poikaystävänsä kanssa Kiovasta Irpiniin tapaamaan tämän vanhempia. Hän pelastuu, mutta hajanaiset muistikuvat jäävät tajuntaan.

Yksinkertaisesti lyijykynäjälkeä muistuttaen piirretty elokuva kasvaa muotoaan suuremmaksi sisältönsä vuoksi. Se on vielä tuore kuvaus pelon ajasta. Koska alamme nähdä Gaza-animaatioita? Selviääkö sieltä kukaan hengissä kertomaan meille? Haluammeko edes kuulla?

Portugalilainen Percebes palkittiin parhaasta designista. Ohjaajia ovat Alexandra Ramires ja Laura Gonçalves. Kalastajakylän elämästä kertova elokuva onkin johdonmukaisesti tyylikäs. Akvarellinomaiset kuvat luovat elävän ja ilmeisen aidon tunnelman.

Parhaan äänen palkinto myönnettiin britannialaiselle veteraaniohjaaja Phil Mulloylle elokuvasta Once upon a time on earth. Se on synkkä kuvaus siitä, kuinka me kaikki seisomme nyt kuilun reunalla.

Perhe pakenee Lontoon lähiöstä kotiseutunsa ja koko tuntemansa maailman tuhoa. Matka ei ole helppo eikä se pääty hyvin. Mulloyn elokuvissa yleensä nähty musta huumori on nyt poissa. Tilalla on lohduton näkemys maailmasta, ellei kurssimme muutu.

Äänellä on tärkeä osa elokuvassa. Mulloyn pelkistetyt, mustat ihmishahmot kulkevat lohduttomassa maisemassa. Animaatio ei tarjoa varsinaista actionia, mutta ääni tuo kerrontaan uuden tason.

Teollisuuskin on mukana

Eri kilpailusarjojen, erikoisnäytösten ja panoraamojen lisäksi Ottawan festivaali tarjosi täyden kattauksen kaikkea sitä, mitä oikean festivaalin tuleekin. Mahdollisuuksia muiden tapaamiseen, näyttelyjä, keskusteluja, erikoissarjoja ja työpajoja.

Samalla se on alan teollisuuden keskeinen tapaamispaikka Pohjois-Amerikassa. Nelipäiväiseen TAC-foorumiin osallistuu vuosittain 300 animaatioteollisuuden ammattilaista. Ohjelman seassa on myös pitchaustapahtuma.

Kanadassa muistutetaan nykyään joka yhteydessä alkuperäiskansojen maiden kohtalosta. Ottawan festivaalikin huomauttaa aineistossaan, että se toimii maalla, jota Algonquin Anishinaabeg -alkuperäisasukkaat eivät koskaan luovuttaneet.

Heikki Jokinen

The post TAIKUUDEN IHMEMAA OTTAWASSA appeared first on Animaatiokilta.

Thursday 24.10. at 20.45-22.00.
Arthouse Cinema Niagara, Tampere

The screening celebrates International Animation Day, which is celebrated worldwide on October 28. On that day in 1892 Emile Reynaud presented a moving picture to the public for the first time at the Theater Optique in Paris.

This year, Finnish Animation Guild celebrates International Animation Day on Thursday 24 October. At the free screening at Arthouse Cinema Niagara in Tampere. The screening is organized in cooperation with the international animation organization ASIFA (Association Internationale du Film d’Animation). The show offers the audience a unique opportunity to get to know inventive and skillful short animations from around the world. The show is free and is compiled from animations from ASIFA member countries. The selections have been made by the Animation Guild’s board.

The screening is presented by Albert Laine, chairman of Finnish Animation Guild, and a video greeting from Deanne Morse, chairman of ASIFA, is shown at the beginning.

The screening has an age limit K18

Duration 67 min.

Online Interview
Dir. Yingyan Chen, Linxiao Zhou, Zehao Chen, China
Duration 5 min 25 sec

The Seed
Dir. Surest Eriyat, India
Duration 1 min 52 sec

In the wee small hours of the morning
Dir. Hoda Ramy, United States
Duration 4 min 10 sec

The Last Bar
Dir. Arne Hain, Germany
Duration 13 min 21 sec

Half Fry
Dir. Saumya Oberol, India
Duration 1 min 23 sec

Pussy Love
Dir. Linda Kraus, Germany
Duration 4 min

Love me, Fear Me
Dir. Veronica Solomon, Germany
Duration 6 min

Steamboat
Dir. Christine Veras, United States
Duration 1 min 40 sec

Sürgülik (Exile)
Dir. Jeremiah Dickey, United States
Duration 2 min 15 sec

Bye Bear
Dir. Jan Bitzer, Germany
Duration 10 min 44 sec

This side, Other side
Dir. Lida Fazil, Iran
Duration 8 min 51 sec

In-Between
Dir, Long Qin, China
Duration 4 min 35 sec

Skinny World
Dir, Huaxy Yang, China
Duration 3 min 14 sec

The post INTERNATIONAL ANIMATION DAY SCREENING appeared first on Animaatiokilta.

Torstai 24.10. klo 20.45-22.00.
Arthouse Cinema Niagara

Näytöksellä juhlistetaan Kansainvälistä Animaatiopäivää, jota vietetään maailmanlaajuisesti 28.10. Tuona päivänä vuonna 1892 ranskalainen Emile Reynaud esitti ensimmäistä kertaa yleisölle liikkuvaa kuvaa Theatre Optiquessa Pariisissa.

Tänä vuonna Animaatiokilta ry  juhlistaa Kansainvälistä Animaatiopäivää torstaina 24.10. Tampereella Arthouse Cinema Niagarassa järjestettävällä ilmaisnäytöksellä. Näytös järjestetään yhteistyössä kansainvälisen animaatiojärjestö ASIFA:n (Association Internationale du Film d’Animation) kanssa. Näytös tarjoaa yleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua kekseliäisiin ja taidokkaisiin lyhytanimaatioihin ympäri maailman. Näytös on ilmainen ja se on koottu ASIFA:n jäsenmaiden animaatioista. Valinnat on tehnyt Animaatiokillan hallitus.

Näytöksen esittelee Animaatiokillan puheenjohtaja Albert Laine ja näytöksen alussa nähdään ASIFAN puheenjohtajan Deanne Morsen videotervehdys

Näytös on K18 ja ilmainen.

Näytöksen kesto 67 min.

Online Interview
Ohj. Yingyan Chen, Linxiao Zhou, Zehao Chen, Kiina
Kesto 5 min 25 sek

The Seed
Ohj. Surest Eriyat, Intia
Kesto 1 min 52 sek

In the wee small hours of the morning
Ohj. Hoda Ramy, Yhdysvallat
Kesto 4 min 10 sek

The Last Bar
Ohj. Arne Hain, Saksa, Kesto 13 min 21 sek

Half Fry
Ohj. Saumya Oberol, Intia
Kesto 1 min 23 sek

Pussy Love
Ohj. Linda Kraus, Saksa
Kesto 4 min

Love me, Fear Me
Ohj. Veronica Solomon, Saksa
Kesto 6 min

Steamboat
Ohj. Christine Veras, Yhdysvallat
Kesto 1 min 40 sek

Sürgülik (Exile)
Ohj. Jeremiah Dickey, Yhdysvallat
Kesto 2 min 15 sek

Bye Bear
Ohj. Jan Bitzer, Saksa
Kesto 10 min 44 sek

This side, Other side
Ohj. Lida Fazil, Iran
Kesto  8 min 51 sek

In-Between
Ohj, Long Qin, Kiina
Kesto 4 min 35 sek

Skinny World
Ohj, Huaxy Yang, Kiina
Kesto 3 min 14 sek

The post KANSAINVÄLISEN ANIMAATIOPÄIVÄN NÄYTÖS appeared first on Animaatiokilta.

Äiti ja tytär Curie rintamalla

Marie Curie (1867 – 1934) taas oli puolalais-ranskalainen fyysikko ja kemisti. Hän oli lahjakas ja tunnettu tutkija, joka sai kahdesti Nobelin palkinnon. Ensin 1903 yhdessä miehensä Pierre Curien kanssa radioaktiivisuuden ja 1911 yksin radiumin tutkimisesta. Hänen tyttärensä Irène Joliot-Curie (1896 – 1956) tutki radioaktiivisuutta. Yhdessä miehensä Frédérik Joliot-Curie’n hän sai Nobelin palkinnon 1935. Niitä siis kertyi perheeseen viisi.

Camille Alméras’n ohjaama Marie Curie’s great war on 52 minuutin mittainen ranskalaishanke. Se kertoo kesästä 1914, jolloin Marie Curie lähti rintamalle autoon sijoitetun röntgenkuvauslaitteen kanssa. Rahat kuvausautoihin hän keräsi Pariisin rikkailta, kertoo tuottaja Delphine Schmit. Tuolloin 17-vuotias Irène liittyi mukaan. Marie Curie oli tutkinut röntgensäteitä ja oli alan pioneereja. Sotasairaaloiden patriarkaalinen henki ei kuitenkaan taipunut helposti naisten tuoman uuden keksinnön käyttöön.

”Marie Curie kiinnosti minua. Luin nipun elämäkertoja, mutta hänen työstään ensimmäisen maailmansodan aikana kerrottiin vähän. Hän kuitenkin kehitti tuolloin röntgensäteitä ja oli hyödyksi rintamalla”, sanoo ohjaaja Camille Alméras. ”Tein tämän elokuvan innostukseksi kaikille. Jokainen voi tehdä osansa.”

Kerronnan tärkeä ulottuvuus on äidin ja tyttären suhde. ”Irène oppii, että vaikka Marie oli etäinen äiti ja asetti hankkeensa etusijalle, äiti voi olla inspiraationa. Haluan sanoa, että naiset voivat tehdä uraa ja silti olla hyviä äitejä. Heidän lapsistaan ei kasva surullisia”,  Alméras sanoo.

Irène Curie oli feministi sekä sosialisti. Hän toimi Ranskan kansanrintamahallituksen alivaltiosihteerinä 1936, jolloin maan naisilla ei edes ollut äänioikeutta.

Visuaalisesti elokuva on pelkistettyä, realistisuuteen nojaavaa viivapiirrosta. Ohjaaja kertoo käyttäneensä pohjana paljon valokuvia sodasta sekä vanhoja röntgenkuvia. ”Sisareni teki graafisen puolen. Hänen periaatteensa on, että mitä vähemmän viivoja, sitä parempi.”

Radiumpunkia Ranskasta

Toinen Marie Curie’n työhön viittaava hanke 8 x 40 ’ sarja The Chimera Brigade taas jättää todellisuuden kauas taakseen. Entä jos Marie Curie loikin ensimmäiset supersankarit radiumilla Verdunissa 1916, siinä kysytään. Sarjassa eletään vuotta 1938 ja Curie’n radium-tutkimukset ovat muuttaneet Pariisin. Sodan sekä tohtori Mabusen saksalaisten supersankarien uhka leijuu ilmassa. Radiumilla luodut supersankarit sekä jo edesmenneen Curie’n tutkimukset alkavat taas kiinnostaa Ranskassa.

Sarja perustuu kuuden albumin mittaiseen ranskalaiseen sarjakuvaan. Sen kirjoittivat Serge Lehman ja Fabrice Colin sekä piirsi Gess. Animaatiosarjan ohjaajat ovat Louis Leterrier ja Antoine Charreyron. Sekä sarjakuvaan että animaatioon uppoaa suuri määrä populaarikulttuurimme ja tieteiskertomustemme aineksia. Visuaalisesti animaatio sekoittaa realismia ja fantasiaa, kulkee supersankarisarjakuvien, tieteiskertomusten ja toimintaelokuvien jäljissä. Se kuvaa maailmaa, joka on kehittynyt eri suuntaan kuin omamme. Ei steampunkia, vaan radiumpunkia.

”Sarja on intensiivinen toimintaa täynnä oleva pulp-seikkailu”, tiivistää tuottaja Ron Dyens. ”Inspiraationa ovat Jules Verne, Rocketeers ja Blue Eye Samurai.” Sarjan teemoiksi ohjaaja Antoine Charreyron nostaa sankaruuden, historian ja sen, että erilaisuus on voimaa. ”Kerromme myös fasismin noususta Euroopassa.”

Tiktokista televisioon

Toulouse’ssa nähdyistä 75 hankkeesta 17 suunnataan aikuisille tai nuorille aikuisille. Tapahtuman järjestävän Cartoonin johtaja Annick Maes sanoo aikuisyleisölle tehtävien animaatioiden määrän kasvavan jatkuvasti. Nyt niitä oli lähes neljännes kaikista. ”Se on kolme kertaa suurempi osuus kuin 2019”, Maes sanoo. ”Tuottajat tekevät yhä kunnianhimoisempia hankkeita, katsotaan tarttuvatko tv-kanavat niihin.”

Yksi näkyvä trendi on transmedia, Maes sanoo. Tv-animaatioihin liittyy yhä useammin laaja paletti pelejä, sarjakuvia, sosiaalisen media kanavia sekä verkkoanimaatioita. Verkkomedioistakin siirrytään tv-animaation suuntaan. Ranskalaishanke, 12 x 4’30” The Broos pohjautuu Tiktokissa 677 000 seuraajaa keränneisiin kahden nuoren miehen elämänmenosta kertoviin lyhytvideoihin.

Ohjaaja David Mirailles kertoo aloittaneensa piirtämällä Tiktokiin. Animaatiota hän ei ollut tehnyt, mutta kokeili niitäkin ja sai suosiota. ”Halusin niistä pidempiä, oli satsattava käsikirjoituksiinkin. Otin yhteyttä tuottajaan.” Sarjassa on mustavalkoinen yksinkertainen viivapiirros, taustoja näkyy vähän ja fokus on päähenkilöiden Seb ja Adam kasvoissa. He erottuvat silti selkeästi: toisella on musta paita ja vaaleat hiukset, toisella päinvastoin. Formaatti on puhelimeen sopiva.

”Adamia ja Sebiä kuvataan eri tilanteissa”, tuottaja Gabrielle d’Andrimont sanoo. ”Juhlissa, tapaamassa kavereitaan… Tämä on ystävyyden kuvaus, erilaiset luonteet täydentävät toisiaan.” Tiktokiin tehdään lisäksi 12 x 1′ sarja.

Nuorten naisten elämään taas vie 15 x 7′ ranskalaissarja Bitches. Siinä kaksi 25-vuotiasta marseillelaisnaista istuu kahvilassa keskustelemassa. ”Kerronta on dialogipohjaista” , vahvistaa ohjaaja Manon Tacconi. ”Aiheina ovat päivittäinen elämä, rakkaus, työ, kaverit, arjen kamppailut. Puheissa on vakavakin puoli: toisen tytön raskaus, äitiys, aikuistuminen – jos se nyt on mahdollista.”

”Kolmas päähahmo on Marseille. Kasvoin siellä ja tunnen sen elämän. Ja siellä on aurinkoakin, sitä ei ole Pariisissa.” Ää

ninäyttelijätkin on valittu Marseille’sta. Tuottaja Camille Condemi kuvailee sarjaa komediashowksi nuorille aikuisille, sit-comin  ja tragedian risteytykseksi. Piirros on yksinkertaistettua, lievästi karrikoitua. Taustalla paistaa se Marseille’n aurinko.

Otsikoiden outoudet

”Luemme joka päivä lehdistä outoja otsikoita”, sanoo ranskalaistuottaja Matthieu Liégeois. ”Vanhemmat hylkäsivät vauvan lentokentälle korkeiden kustannusten vuoksi. Mies heitteli ulosteilla ihmisiä Viagra-pilvessä. Mies tappoi appensa alushousuilla.” The Odd News perustuu näihin ja tuotteliaan ranskalaispiirtäjä Anouk Ricardin sarjakuviin. Ricard kerää todellisia otsikoita lehdistä ja piirtää niistä lyhyitä sarjakuvia. Näitä on koottu Faits Divers -albumeihin. Samalla Ricard nostaa otsikoiden outoudet kolmanteen potenssiin kehitellen niistä koomis-traagisen hulluja tarinoita.

Kuten miehestä, joka tappoi appiukkonsa alushousuilla. Ricardin tulkinnassa mies odottaa appeaan kylään, huomaa pesemiensä alushousujen olevan yhä märkinä ja kuivaa ne mikrouunissa. Appi tulee, luulee karrelle palaneita alushousuja oliiviksi, syö sen ja kuolee. ”Ricard on erikoistunut outoihin kuviin ja häntä on käännetty paljon”, tuottaja kertoo. ”Kaikki, mihin Anouk koskee, on kultaa.” Suomeksi häneltä on ilmestynyt vain 2016 lasten pieni katselukirja Nuppuset 8, kustantajana Kutikuti.

Animaatio seuraa Ricardin piirrosta. Se on pelkistettyä, väripinnat ovat selkeitä ja hahmot eläimiä. ”Hahmojen yksinkertaisuus korostaa niiden koomisuutta”,  Liégeois sanoo. 30 x 3′ sarjan jaksot ovat lyhyitä, mutta jokaiseen mahtuu runsaasti käänteitä.

The Odd News liittyy pariin Cartoon Forumissa näkyneeseen trendiin. Yksi on sarjakuvan tai kirjan sovitus animaatioiksi, sellaisia hankkeita oli useita. Animaatio saa hyödyntää sitä, että alkuperäisteos on jo tunnettu ja sen maailma sekä visuaalisuus valmiiksi mietitty. Toinen trendi on mustankin huumorin tai puhepainotteisen animaation tekeminen melko pelkistetyllä piirroksella. Tarina tai puhe ovat pääosassa, kuten monissa uusissa sarjakuvissakin. The Broos ja Bitches liittyvät tähän jatkumoon.

Michel tekee työt

Vanhoja taruja taas kirjoittaa uudelleen ranskalainen 20 x 6′ Queerstory. Sen jaksot kuten Ramayana tai Thorin vasara etsivät sukupuolidentitettien moninaisuutta. Viikingeistä löytyy homoja ja Thor esiintyy drag showssa. ”Hankkeen perusteluna on edustavuus, kollektiivisen muistimme satujen uudelleen lukeminen”, sanoo tuottaja Karina Si Ahmed. Tähän yhdistyy 1970-luvun mieleen tuova graafinen tyyli ja hieman kömpelöksi jäävä piirros.

”Visuaalinen tyyli on rosoinen, pop ja värikäs”, sanoo ohjaaja Imis Kill. Valmiina on vasta pilotti, kehiteltävää on vielä paljon.

Animaatioltaan poikkeava oli 7 x 13′ ranskalaishanke Michel Club. Se on nukkeanimaatio, jollaisia ei Cartoon Forumissa usein näe. Näytteiden perusteella animaatio on laadukasta, ja se yhdistyy pohdittuun käsikirjoitukseen. Tarina vie saarelle, jossa asuu rauhassa ja yltäkylläisyydessä joukko ihmisiä. Michelit tekevät kaikki työt. Kerran vuodessa he pääsevät palkkioksi mutakylpyyn. Se imaiseekin heidät kierrätettäviksi.

Yksi Michel pelastuu ja jää asumaan ihmisten kylään sekä ystävystyy 11-vuotiaan tytön kanssa. Kysymykset alkavat virrata.

Juoni kuulostaa perustarinalta etuoikeutetuista ja raatajista, mutta se on toteutettu älykkäästi. Animaatio on osaavaa eikä korosta asetelman dramaattisuutta, pikemminkin toteaa. Ihmisten asunnot muistuttavat rantalomakohteen hotelleja. ”Halusimme luoda lomakylän tunnelman väreineen”, ohjaaja Paul Mas sanoo. Tavoite onnistuu, ihmisten elämän raukeus näkyy. Samoin Michelien kova työ tehtaissa ja muualla.

Pelkkää Ranskaako?

Kaikki tämän artikkelin esimerkit ovat ranskalaishankkeita. Onko Cartoon Forum ainoastaan ranskalaistapahtuma? Ei, mutta Ranska on animaation ehdoton valtamaa Euroopassa. Hankkeista tuli 36 Ranskasta, liki puolet. Sitä seurasivat Irlanti 7 hankkeella ja Italia kuudella. Armeniasta, Georgiasta ja Moldovasta nähtiin nyt ensimmäistä kertaa oma hanke.

Määrä muuttuu laaduksi Ranskan animaatiossa. Kun kyse on kokeilevasta, rajatulle yleisölle tehtävästä tai sisällöltään purevasta hankkeesta, se tulee hyvin usein Ranskasta. Animaatiolla on maassa niin laaja katsojakunta, että suppeatkin yleisöt ovat suomalaisittain suuria.

Seuraava Cartoon Forum pidetään Toulouse’ssa 15 – 18.9.2025.

Heikki Jokinen

The post RADIUMPUNKIA, MARSEILLE’N NARTTUJA SEKÄ OUTOJA OTSIKOITA appeared first on Animaatiokilta.

Nordic Animation Pitch -tapahtuma tuo pohjoismaiset animaationtekijät, tuottajat, rahoittajat ja levittäjät yhteen ja vahvistaa samalla yhteistyötä Pohjoismaiden välillä. Tapahtuma tukee omalta osaltaan korkeatasoisen animaatiotaiteen toteutus- ja levitysmahdollisuuksia sekä mahdollistaa, että tekijät pääsevät kehittämään animaatioprojekteja alan huippujen ohjauksella. Tämän vuoden tapahtumaa on laajennettu myös Baltian maihin. 

Tämän vuoden tapahtuman tuli runsaasti projektihakemuksia, joista työryhmä valitsi jatkoon 8 projektia – kaksi Suomesta,  kaksi Ruotsista, kaksi Tanskasta, yksi Virosta ja yksi Latviasta.

In Between, Marie-Louise Hojer Jensen, Tanska

Projektien mentoreina toimivat pitkän linjan animaatioalan ammattilaiset Nancy Denney-Phelps ja Nik Phelps. Mentorit valmentavat projektien ohjaajia syksyn aikana kahdessa etätapaamisessa sekä 30. ja 31.10. Helsingissä Korjaamolla. Tapahtuma huipentuu Perjantaina 1.11. kaikille avoimeen pitchaustapahtumaan, jossa osallistujat pitchaavat projektinsa tuomaristolle ja yleisölle. Voittajan valitsee arvovaltainen tuomarista johon kuuluvat Kedri Oengo (Nukufilms, Viro), Sari Volanen (YLE, Suomi) sekä Rune Spaans (Norja).

Tutustu projekteihin ja tekijöihin Nordic Animation Pitch -tapahtuman nettisivuilla.

Tapahtuman aikana Korjaamolla järjestetään myös mielenkiintoisia masterclass-luentoja sekä lyhytanimaationäytöksiä. Keskiviikkona 30.10. nähdään palkituista ja tuoreimmista ruotsalaisista lyhytanimaatioista koottu näytös Swedish Talents.  Torstaina 31.10. Anima Vitaen perustaja ja toimitusjohtaja Antti Haikala kertoo studion menestykkäästä taipaleesta sekä viimeisimmästä kansainvälisestä menestyselokuvasta, Niko ja Myrskkyporojen arvoitus.

Nordic Animation Pitch Aikataulu

Keskiviikko 30.10

16-17 Jonas Odell -masterclass, Kino – PERUTTU!

18-19 Swedish Talents -näytös Kino

Torstai 31.10

16-17 Anima Vitae -masterclass, Kino

18-19 Turku Animated Film Festival palkitut animaatiot 2024, Kino

Perjantai 1.11

13-17 Pithaus-tapahtuma (Kino)

17-18 Palkintojen jako (Kino)

Hahmosuunnittelu, Foolish Fish Fable, Sun YiYang, Viro/Kiina

Tapahtumaa ovat tukeneet Svenska Kulturfonden, Pohjoismainen Kulttuurirahasto, Pohjoismainen Kulttuuripiste, Konstsamfundet, Suomalais-tanskalainen Kulttuurirahasto, Suomalais-ruotsalainen Kulttuurirahasto ja Helsingin Kaupunki. 

Tapahtuman yhteistyökumppaneina toimivat Nordic Animation, SAAVA sekä Turku Animated Film Festival.

The post NORDIC ANIMATION PITCH appeared first on Animaatiokilta.

TZOR EDERY -MASTERCLASS

Where: Arthouse Cinema Niagara, Kehräsaari B, Tampere
When: Thursday 24.10. from 19.15. till 20.15.

Tzor is an animation director, illustrator and musician originally from Jerusalem, now based in Tampere, Finland. They graduated from Screen Based Arts department Bezalel Academy for Arts & Design, Jerusalem, in 2019. Their work is inspired by the cultural exchanges and migrations of the Mediterranean and beyond, with a focus on their own Moroccan background. An essential part of their work is reinterpreting historical texts and breaking down physical spaces through a contemporary queer lens, bold and expressive visuals, and uncompromising subjectivity. Tzor is also a tattoo artist and a musician, playes cello and oud, and composes music for their films.

Edery’s latest  short animation, Maurice’s Bar, a story of legendary queer bar in early 20th century Paris premiered at the Annecy Animation Festival in France 2023, and the film has since been shown at numerous festivals around the world.

Owned by the mysterious Moïse Zekri, an Algerian-Jewish immigrant, the bar was forgotten legend of early 20th century Parisian queer night life. The film follows a poetic recollection of the night of the bar’s raid and closure by the police in 1908, retold through the eyes of those who were there.

HETA JÄÄLINOJA – MASTERCLASS

Where: Cinema Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki
When: Monday 28.10. from 18.00. till 19.15.

Finnish Animation Guild’s Masteclass series is supported by AVEK Audiovisual Centre.

The post ANIMATION MASTERCLASS SERIES CONTINUES appeared first on Animaatiokilta.

TZOR EDERY -MASTERCLASS

Paikka: Arthouse Cinema Niagara, Kehräsaari B, Tampere
Aika: Torstai 24.10. klo 19.15.-20.15.

Jerusalemista kotoisin oleva, äskettäin Tampereelle muuttanut animaatio-ohjaaja Tzor Edery kertoo mestariluennollaan omasta työskentelystään ja urastaan. Edery on valmistunut Bezalel Taiteen ja Suunnittelun Korkeakoulusta 2019. Ederyn taide saa usein inspiraationsa kulttuurivaihdosta ja muuttoliikkeestä Välimeren alueella ja sen ulkopuolella keskittyen Ederyn omaan marokkolaiseen taustaansa. Olennainen osa Ederyn työtään on historiallisten tekstien uudelleentulkinta ja fyysisten tilojen purkaminen nykyaikaisen queer-kontekstin, rohkean visuaalisuuden sekä tinkimättömän subjektiivisuuden kautta.

Ederyn ohjaama 1900-luvun alun Pariisin queer-elämästä ja sen legendaarisesta Maurice Barista kertova saman niminen lyhytanimaatio sai ensi-iltansa Annecyn animaatiofestivaaleilla Ranskassa 2023 ja elokuvaa on esitetty sen jälkeen lukuisilla festivaaleilla ympäri maailmaa.

Algerialais-juutalaisen maahanmuuttajan Moïse Zekrin omistuksessa oleva1900-luvun alun pariisilaisen queer- yöelämän keskus oli pitkään unohtunut osa eurooppalaista queer-historiaa. Elokuva seuraa runollisesti yhtä yötä vuodelta 1908, jolloin poliisi ratsasi ja sulki baarin.  Tarina on kerrottu uudelleen paikalla olleiden henkilöiden silmin.

HETA JÄÄLINOJA – MASTERCLASS

Paikka: Cinema Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki
Aika: Maanantai 28.10. klo 18.00.-19.15.

Animaatiokillan Masteclass-sarja toteutetaan Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskuksen tuen turvin.

The post ANIMAATIOKILLAN MASTERCLASS-SARJA JATKUU SYKSYLLÄ appeared first on Animaatiokilta.

Festivaali tuo jälleen yleisön ihasteltavaksi tuoreimmat kotimaiset lyhytanimaatiot. Finnish Gems -näytöksessä nähdään

Ilmoitusasia, ohj. Emma Louhivuori, 5 min, 2024
Flower Show, ohj. Elli Vuorinen, 9 min, 2024
Lähemmäs, ohj. Albert Laine, 8 min, 2024
Tape, ohj, Wing Ki Hui, 6 min, 2024
Polkuvene, ohj, Samppa Kukkonen, 16 min, 2023
Aamuvirkku, ohj. Matti Luukko, 5 min 2023
Headrest, ohj. Heta Okkonen, 3 min, 2024
Bright White Light, ohj. Henna Välkky ja Erik Lehto, 14 min, 2023
Heavenly Vessel, ohj. Venla Linna, 2 min, 2023
I Smell a Mouse, ohj. Iiti Yli-Harja, 18 min, 2024

Myös alan tekijöiden suosima TAFF Pro tulee jälleen! Festivaaliviikon aikana, torstaina 22.8. ja perjantaina 23.8., toteutettavassa tapahtumassa on tarjolla ohjelmaa animaatio- ja
elokuva-alan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille. TAFF Pro kokoaa yhteen suomalaisia ja kansainvälisiä animaatiotaiteilijoita. Ohjelma pyrkii edistämään animaatioalan elinvoimaisuutta sekä tarjoamaan uusia ideoita ja kontakteja alantoimijoille ja opiskelijoille. Tänä vuonna TAFF Pro keskittyy adaptaatioihin ja animaatioon. Torstaina käsikirjoittaja Leo Viirret pitää luennon ja työpajan tarinankerronnasta pohdiskellen henkilökohtaisten ja universaalien totuuksien merkityksiä taiteessa. Perjantaina TAFF Pro syventyy teemaan ruotsalaisohjaaja Niki Lindroth von Bahrin ja nukkeanimaation pioneerin, ohjaaja legendan Katariina Lillqvistin puheenvuoroilla. Iltapäivällä sukellamme Mika Koskisen moderoimaan paneelikeskusteluun käsikirjoittamisesta Lindroth von Bahrin, Katja Ketun ja CHRZUn kanssa. Perjantaipäivä ja TAFF Pro päättyy odotettuun Adapted Classics-näytökseen, jossa esitetään animaatioelokuviksi sovitettuja klassikkotarinoita.

Animaatiokilta on yksi TAFF Pro:n yhteistyökumppaneista.

Tutustu aikatauluun ja hae akkreditointia: https://taff.fi/fi/ammattilaisille/

Animaatiokilta tukee jäsentensä osallistumista Turku Animated Film Festivaaleille festarituen muodossa. Tukea myönnetään näytöslipuista, akkreditoinnista, matka- ja majotuskuluista aina 40 euroon asti. Kysy lisää info@animaatiokilta.fi

The post TURKU ANIMATED FILM FESTIVAL appeared first on Animaatiokilta.

Helsingin Taiteiden Yönä, 15.8. upeat lyhytanimaatiot valtaavat Kaapelitehtaan Konttorin kun Animaatiokilta ja MUU ry järjestävät perinteisen animaationäytöksen. Tämän vuoden näytös koostuu tänä vuonna 20-vuotta täyttävän helsinkiläisen Osuuskunta Animaatiokoplan jäsenten taidokkaista ja palkituista lyhytelokuvista- ja animaatioista.

The post TAITEIDEN YÖN ANIMAATIONÄYTÖS appeared first on Animaatiokilta.

Kopiostolta kattavia käyttölupia

Kopiosto myy lupia tekijänoikeuden suojaamien tv-ohjelmien käyttöön. Oppilaitoksille tarjottavat tv-ohjelmien käyttöluvat ovat Kopioston vakiintuneimpia lupatuotteita. Tämän lisäksi Kopiosto myöntää lupia operaattoreille av-tekijöiden ja esittävien taitelijoiden puolesta tv-ohjelmien tallentamiseen verkkotallennuspalveluihin sekä ulkomaisten tv-kanavien edelleen lähettämiseen.

Vakiintuneiden käyttölupiensa lisäksi Kopiosto kehittää myös uusia luparatkaisuja. Tavoitteena on, että teosten oikeudenhaltijat saavat heille kuuluvat korvaukset myös teosten uudenlaisista käyttötavoista.

Suurin osa Kopioston myöntämistä teosten käyttöluvista on tekijänoikeuslaissa tarkoitettuja sopimuslisenssilupia. Tämä tarkoittaa, että Kopiosto voi myöntää tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden puolesta oppilaitoksille ja yrityksille hyvin kattavia käyttölupia, koska opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt järjestön toimimaan kyseisellä teosten käyttöalueella sopimuslisenssiorganisaationa.

Sopimuslisenssijärjestelmä mahdollistaa sen, että teosten käyttäjät saavat oikeusvarman ja kattavan käyttöluvan. He voivat käyttää teoksia monipuolisesti ja vastuullisesti, tekijänoikeuksia kunnioittaen. Tekijät ja muut oikeudenhaltijat saavat puolestaan kohtuullisen korvauksen teostensa ja muiden suojan kohteiden käytöstä.

Tutustu Kopioston kattaviin käyttölupiin

Tekijänoikeuskorvauksia, koulutuksia ja tekijänoikeusneuvontaa

Kopiosto maksaa av-tekijöille ja esittäville taiteilijoille tekijänoikeuskorvauksia televisio-ohjelmien tallentamisesta ja esittämisestä opetuksessa, ulkomaisten tv-kanavien edelleen lähettämisestä sekä televisio-ohjelmien tallentamisesta verkkotallennuspalveluihin. Lisäksi Kopiosto maksaa yksityisen kopioinnin hyvityksen korvaukset tv-ohjelmien tekijöille ja esittäville taiteilijoille. Lisätietoa siitä, miten voit saada korvauksia niistä ohjelmista, joita olet ollut mukana tekemässä, löydät Kopioston nettisivuilta.

Kopiosto edistää luovan alan toimintamahdollisuuksia osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamalla muun muassa tekijänoikeuslainsäädäntöön. Se tarjoaa myös tekijänoikeuswebinaareja ja yleistä tekijänoikeudellista neuvontaa jäsenjärjestöjensä jäsenille.

Teosten käyttäjille, kuten oppilaitoksille, Kopiosto tiedottaa tekijänoikeuslupien sallimista teosten käyttötavoista. Vuosittain Kopiosto pitää opettajille ja opetushenkilöstölle noin 100 koulutusta tekijänoikeudesta ja teosten käyttöluvista sekä ylläpitää tekijänoikeuksien opettamiseen ja oppimiseen tarkoitettua Kopiraittila-sivustoa.

The post KOPIOSTO VARMISTAA, ETTÄ TV-OHJELMIEN KÄYTÖSTÄ MAKSETAAN KORVAUS appeared first on Animaatiokilta.

Pohjoismaisista hankkeista neljä tuli Norjasta, kaksi Tanskasta ja Ruotsista sekä yksi Suomesta. Suomalaishanke, Anima Vitaen Niko – Beyond the Northern Lights, oli niistä hyvässä asemassa: elokuva on valmis alkukesästä ja tulee Suomessa ensi-iltaan 11. lokakuuta nimellä Niko ja myrskyporojen arvoitus. Levittäjän tiedotteen mukaan se on myyty ennakkoon jo yli 80 alueelle eri puolille maailmaa.

Bordeaux’ssa 7,2 miljoonan euron elokuva etsi lisää levittäjiä ja muita yhteistyökumppaneita. Elokuvan ohjaajat ovat Kari Juusonen ja Jørgen Lerdam. Lentävä poro Niko on jälleen keskeisessä osassa, hän on pääsemässä joulupukin pulkan vetäjien kadehdittuun joukkoon. Matkassa on tietysti mutkia: paikasta kilpaileva tyttöporo Stella ja pulkan katoaminen. ”Ajattelimme, mikä olisi ikävintä, mikä Nikolle voisi sattua”, sanoo tuottaja Antti Haikala tarinasta. Haikala sanoo, että halusi tehdä tämän tarinan jo vuosia sitten, mutta nyt vasta se oli mahdollista. Tämä on sarjan kolmas elokuva. Bordeaux’ssa esitetyt näytteet kertovat tekijöiden teknisen osaamisen ja kyvyn kuljettaa tarinaa olevan vähintään aiempaa, oivallista tasoa.

Mielenkiintoista on, että pohjoismaisissa hankkeissa pohjoisella luonnolla oli usein oleellinen rooli. Niko lentää Lapin hangilla, norjalaisen Trollfilmin Finding home sijoittuu Dovre-tunturin komeisiin maisemiin ja jopa tanskalainen The Great North Adventure vie katsojat Luoteisväylälle. Nyt emme puhu Lauttasaaresta vaan merireitistä Kanadan ja Alaskan pohjoisrannikolla, jonne Tanskan kuningas Kristian IV lähetti kapteeni Jens Munkin vuonna 1619. Pohjoisiin koivumetsiin johtaa katsojan myös norjalainen The Polar Bear Prince.

Tilaisuuden järjestävän Cartoonin johtaja Annick Maes pohti, että pohjoismaisten elokuvien iso määrä voi olla seurausta vuoden 2022 tapahtuman Nordic Spotlightista. ”Samoin kävi Espanjan Spotlightin kanssa”, hän sanoo. Spotlight viittaa tapahtuman teemamaahan tai vastaavaan teemaan. Vuoden teema nousee vahvasti esiin ja yleensä osanotto teemamaastakin kasvaa.

Vahva Ranska

Animaation suurvalta on yhä Ranska. Cartoon Movien 55 hankkeesta ranskalaisia oli 15 ja maan animaatiostudiot olivat mukana monessa muidenkin maiden hankkeista. Vuoden 2022 tilastot kertovat, että Ranskassa tuli tuolloin ensi-iltaan 52 kotimaista pitkää animaatioelokuvaa. Lippuluukuilla ne keräsivät 126,5 miljoonaa euroa. Viennissä animaatio on vahva: sen siivu maan av-tuotannon viennistä kattoi vuonna 2022 peräti 32,7 prosenttia. Vuonna 2021 animaation vienti tuotti 60,8 miljoonaa euroa. Ulkomaisetkin tuottajat luottavat ranskalaiseen osaamiseen. Vuosien 2013 ja 2022 välillä ulkomaisen rahoituksen osuus ranskalaislähtöisissä animaatioelokuvissa oli 25,9 prosenttia. Sama luku muilla elokuvilla oli 16,4 prosenttia. Rahoittajat lähtevät mukaan, vaikka animaatio on kallista. Pitkän animaatioelokuvan budjetti Ranskassa oli toissa vuonna keskimäärin 7,2 miljoonaa euroa ja näytelmäelokuvan 4,5 miljoonaa euroa.

Ranskalainen elokuvakattaus oli nytkin kiinnostava ja monipuolinen. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Alan Gagnol tunnetaan monista Jean-Loup Feliciolin kanssa tehdyistä hienoviritteisistä elokuvista, esimerkiksi Pariisin yöstä ja kissoista kertova Une vie de chat (2010).

Nyt viime vuodet kirjailijan työhön keskittynyt Gagnol oli ensimmäistä kertaa mukana oman hankkeensa kanssa, Dog my Cats! ”Tämä on tarina naisesta, joka puhuu kissoille, ja kissat vastaavat”, Gagnol sanoo. ”Lapsenlapset, joille hän kykynsä paljastaa, eivät usko.”

”Tarinan keskiössä on perhe. Se siirtää arvoja ja luo siteitä. Kissat ja koirat tuovat tähän oman näkökulmansa. Kuten aiemmissakin elokuvissani, haluan puhua nuorille yleisöille.” Visuaalisesta asusta vastaa monipuolinen kuvittaja ja sarjakuvantekijä Lilas Cognet. ”Kun luin tarinan, kiinnostuin heti, vaikka en ennen ole ollut tekemässä animaatiota”, hän sanoo. ”Erityisen hienoa elokuvassa ovat valot ja varjot sekä yökuvat – kissathan näkevät pimeässä. Yritän mennä grafiikassa enemmän kuvituksen suuntaan.”

Picasso paossa

Arkisempaan realismiin nojaa Summer in the Hood, ohjaajina Jean-Pascal Zadi ja Louis Clichy. 13-vuotias Kali lähtee kesälomaksi sukulaisten luo Pariisin lähiöön. Siellä hän on kuin kala kuivalla maalla, kaikki on outoa puheesta ja tavoista lähtien. Kalin on pärjättävä vain oman huumorintajunsa avulla. ”Tämä on hyvin omaelämäkerrallinen elokuva”, sanoo toinen ohjaajista Jean-Pascal Zadi. Hän on Norsunluurannikolta olevien vanhempien lapsi ja nykyään tunnettu näyttelijä sekä rap-muusikko. ”Olen Normandiasta ja vietin kesää Pariisin lähiössä.”

”Elokuvassa on muistumia 1990-luvun kulttuurista sekä hiphopista ja omien afrikkalaisten juurieni vaikutusta. Oli selvä, että teemme tämän animaationa, emme halunneet mitään rajoja tekemiselle. Se antaa täyden vapauden.” Pariisin kesänään Zadi oppi olemaan osa ryhmää. Elokuvan teemoiksi nousevatkin ystävyys, jalkapallo ja musiikki. Kuviltaan elokuva on lähinnä realistinen, ihmisiä kevyesti karrikoiden. ”Emme etsineet niinkään näköisyyttä kuin tunnelmaa ja 1990-luvun ranskalaista maailmaa”, sanovat visuaalisuudesta vastaavat tekijät.

Toisen tyyppinen ranskalaishanke on Benoît Lauren ohjaus Picasso in Royan. Toisen maailmansodan alettua taitelija Pablo Picasso pakkaa seurueensa sekä maalausvarusteensa Hispano-Suizaansa ja matkaa rannikolle Royaniin. Hänen tyttärensä Maya ja kumppaninsa Marie-Thérèse Walter asuvat jo siellä. Elämä on rauhaisaa ja Royanin kymmenen kuukauden aikaan syntyy 750 teosta ja tyyli radikalisoituu. Mutta Picassoa vainoavat painajaiset: luovutetaanko hänet Francon fasistihallinnolle Espanjaan, poltetaanko hänen työnsä?

”Nykyään kaikki tietävät Picasson, mutta jos kysytään, missä hän oli sodan aikana, harva tietää. Hän ei lähtenyt maanpakoon”, sanoo tuottaja Catherine Estèves. ”Picassosta ja naisista puhutaan myös paljon, mekin kuulimme epäileviä kommentteja aiheestamme. Tämä ei ole elokuva Picassosta ja naisista.” Espanjalainen osatuottaja Jordi Oliva kertoo, että elokuva pohjautuu dokumentoituihin tietoihin. Ajankuvaa haetaan visuaalisella asulla, vaatteiden tyylillä ja miljööllä. ”Pariisin taustoihin käytimme Guernican väripalettia, Royanin rantaloman. Piirroksiin haemme käsityön tunnun.” Tuottajat kertovat lisäksi oleellisen tiedon: Picasson kuvien käytöstä elokuvassa on jo sovittu oikeudenomistajien kanssa.

Luuserin tarina

Belgialainen Pieter De Poortere tunnetaan Dickie-sarjakuvan piirtäjänä. Sitä on julkaistu suomeksikin kaksi albumia, Hitlerin poika ja Dickie Hollywoodissa. Nyt hän on ohjaamassa hahmostaan pitkää animaatioelokuvaa. ”Dickie on yleismaailmallinen luuseri”, De Poortere luonnehtii hahmoaan. ”Hän aloittaa aina hyvin aikein, mutta kaikki päättyy surkeasti. Silti häneen voi identifioitua, koska meissä kaikissa on hiukan Dickietä.” De Poortere on piirtänyt sarjakuvaansa vuodesta 2000, ja elokuva perustuu sarjakuviin. Ne ovat lyhyitä episodeja, mikä näkyy elokuvan rakenteessa. Tarina pidetään koossa uusilla sivutarinoilla, ohjaaja sanoo.

Visuaalisesti elokuvasta tehdään sarjakuvan kaltainen. Pyöreäpäinen viiksekäs Dickie on piirretty selkeällä vahvalla viivalla ja väripinnat ovat yhtenäisiä sekä kompakteja. Viattoman oloinen piirros yhdistyy mustaan huumoriin.

Puolalainen hanke Pale pink on vahvasti sarjakuvavaikutteinen, manga-tyyliin piirretty tarina. ”Tämä on satu rakkaudesta ja toivosta”, määrittelee ohjaaja Kuba Mikurda. Tarina yhdisteleekin estotta fantasiaa, tieteistarinoita ja romantiikkaa. Autiolle planeetalle tyttärineen haaksirikkoutunut Kuba pääsee eri käänteiden jälkeen takaisin sairastuneen puolisonsa luo.

”Tämä on minun tarinani, minullakin on tytär”, Mikurda sanoo. ”Olen tehnyt dokumentteja, mutta valitsin animaation. Animaatio ei ole minulle mikään kikka eikä rakkaus punch line. Tarvitsemme metaforia ja symboleja.” ”Tämä on tarina siitä, kuinka rakkaus johdattaa sinut pois planeetan pimeältä puolelta ja tuo toivoa.” Visuaalinen toteutus seuraa ohjaajan vahvaa visiota. Se fokusoi tunteeseen ja pohjaa anime-elokuviin sekä mangaan.

Ovi auki kustantajille

Tänä vuonna Spotlight-erityisteemana nostettiin esiin yhteistyö kirja- ja lehtikustantajien kanssa. Cartoon on kutsunut heitä paikalle vuodesta 2019, ja nyt osanotto oli erityisen runsas. Tavoitteena on saada hankkeet elämään eri julkaisukanavissa ja -muodoissa. Cartoon siteerasi Wordsratedin tietoja, jonka mukaan kirjoihin perustuvat elokuvat tuottavat keskimäärin 53 prosenttia enemmän kuin alkuperäiskäsikirjoituksiin perustuvat. Goodreads-arvostelusivustolla kirjasta tehdyn elokuvan ensi-ilta nosti kirjan arvostelujen määrää yli tuhannella prosentilla. Tänä vuonna Cartoon Movien 55 hankkeesta 15 pohjautui kirjoihin, joko tekstiin tai sarjakuviin. Vuonna 2020 vastaava luku oli 21.

Cartoonin johtaja Annick Maes näki tämän vuoden hankkeissa nousseen erityisesti esiin kysymykset ihmisen paikasta maailmassa ja suhde eläimiin. ”Perhe-elokuvat hallitsevat tarjonnassa. Arvaamattoman taloustilanteen vuoksi tuottajat ovat ehkä varovaisempia.”  Perhe-elokuville on yleensä helpointa löytää levitys eri kanavissa. ”Aikuisille suunnattuja animaatioita oli nyt vähemmän, mutta uskon lajin yhä kasvavan ja olevan dynaaminen”, Maes sanoo. ”Moni nuori lukee sarjakuvaa ja tottuu visuaaliseen kerrontaan.”

Seuraava Cartoon Movie järjestetään Bordeaux’ssa 4-6.3.2025.

Heikki Jokinen

Artikkelin pääkuvassa Niko ja Myrskyporojen arvoitus -elokuvan tuottajat, kuvassa vasemmalla Anima Vitaen tuottaja Timo Lappi  ja keskellä tuottaja ja Anima Vitaen perustaja Antti Haikala.

The post POHJOISTA LUONTOA TARJOLLA CARTOON MOVIESSA appeared first on Animaatiokilta.

Lucija Mrzljak -masterclass

Wednesday 20th of March from 6.00.pm to 7.00pm
The Cable Factory’s Konttori, Kaapeliaukio 3, Helsinki

The speaker of the first Masterclass is Lucija Mrzljak (1990, Zagreb). Mrzljak is a Croatian animation film director, illustrator and sound artist based in Tallinn.  In 2016 she completed her MA in animation in Estonia as a student of Priit and Olga Pärn. Since 2016 she co-directed several award-winning short films with Morten Tšinakov in co-production with Eesti Joonisfilm studio in Tallinn and Adriatic Animation studio in Zagreb: Demonstration of Brilliance in Four Acts, The Stork (2020) and Eeva (2022), which will be seen during the Masterclass. Eeva has won numerous prizes around the world and was short-listed for the Oscar Academy Awards.Besides animation Lucija also works as an illustrator. She illustrated various posters for film festivals and published a number of illustrated books for children in collaboration with Estonian and Croatian authors. Currently she is teaching at the Animation department at the Estonian Academy of Fine Arts and studies Audiovisual Composition at the Estonian Academy of Music and Theatre.

Jenny Jokela -masterclass

Wednesday 24th of April from 6.00.pm to 7.00.pm
The Cable Factory’s Konttori, Kaapeliaukio 3, Helsinki

The quest speker of the second Masterclass if Finnish animation artist Jenny Jokela. In the screening her latest paint animation Sweet Like Lemons will be seen.

Jenny Jokela (b.1990) is a Finnish animation director and artist based in Edinburgh. She graduated from MA Animation at Royal College of Art, London, in 2017. Jokela has won multiple awards including Cristal for best graduation film at Annecy 2018 for her film ”Barbeque”, and her film ”Sweet Like Lemons” got Bafta-longlisted in 2023. Her films tend to explore sexuality and trauma through visceral, playful and symbolic painted animation. Her artistic work includes having her animation performed by a large ensemble at the Pompidou gallery in Paris in 2022. Jokela also directs children’s TV series; Hoppsorna (YLE, Finland, 2018-2022) and Arne Alligator (SF Studios, Sweden, 2023). Her commercial clients include BBC, Tate, Adult Swim, Channel 4, Disney, UEFA and Vogue.

These Masterclasses are organized in collaboration with national interdisciplinary art organisation MUU ry. and in with financial support of Audiovisual Centre AVEK.

The Cable Factory’s Konttori is a large two-storey space at the Cable Factory that includes a café, a shop, a reading room with cultural magazines, and an event venue. Entrance to Konttori is in the gatehouse leading from Tallberginkatu to the courtyard of the Cable Factory, opposite the mural by Thierry Noir. In the cozy multipurpose space you can enjoy refreshments, snacks or even a glass of wine, while watching short films. www.kaapelitehdas.fi/kaapelitehtaan-konttori

Inquiries:
Mika Koskinen, Executive Director, Finnish Animation Guild, info@animaatiokilta.fi,
Timo Soppela, Director, MUU ry, director@muu.fi, www.muu.fi

The post NEW MASTERCLASS SERIES appeared first on Animaatiokilta.

Lucija Mrzljak -masterclass

Keskiviikko 20.3. klo 18.00-19.00
Kaapelitehtaan Konttorilla.

Ensimmäisen puhuja on Lucija Mrzljak (1990, Zagreb). Mrzljak on Tallinnassa nykyisin asuva kroatialainen animaatio-ohjaaja, kuvittaja, joka on valmistunut animaation maisteriksi Tallinnan Taideakatemiasta vuonna 2016. Hän on ohjannut lukuisia palkittuja lyhyelokuvia yhdessä Morten Tšinakovin ja yhteistyössä Tallinnan Joonisfilm ja Zagrebilaisen Adriatic Animation studioiden kanssa. Näistä näytöksessä nähdään tuorein animaatio Eeva (2022), joka on voittanut useita palkintoja ympäri maailmaa, ja pääsi Oscar-gaalan short listalle tämän vuoden Parhaan Lyhytanimaation kategoriassa. Animaatioiden lisäksi Lucija työskentelee kuvittajana ja  hän on kuvittanut muun muassa elokuva​​julisteita sekä hän on julkaisut kuvitettuja kirjoja lapsille.. Tällä hetkellä hän opettaa Viron Kuvataideakatemiassa animaatiota sekä opiskelee audiovisuaalista sävellystä Viron musiikkiakatemiassa. 

Jenny Jokela -masterclass

Keskiviikko 24.4. klo 18.00-19.00
Kaapelitehtaan Konttori

Masterclass-sarjan toisessa osassa vuoron saa suomalaisohjaaja Jenny Jokela ja hänen maalaustekniikalla toteutettu lyhytanimaatio Sweet Like Lemons.

Jenny Jokela (s.1990) on Edinburghissa asuva suomalainen animaatio-ohjaaja ja -taiteilija. Hän valmistui Animaation maisteriksi Lontoon Royal College of Artista vuonna 2017. Jokela on voittanut useita palkintoja, mukaan lukien Cristal-palkinnon parhaasta opiskelija-animaatiosta Annecyssa vuonna 2018. Jokelan elokuviin lukeutuvat muun muassa Barbeque sekä tuorein Sweet Like Lemons, joka pääsi myös brittiläisen Bafta -gaalan pitkälle listalle vuonna 2024. Hänen elokuvansa tutkivat seksuaalisuutta ja traumoja sisäelinten, leikkisän ja symbolisen maalatun animaation avulla. Vuonna 2022 Jokelan animoitu projisointi nähtiin Pompidou-galleriassa Pariisissa. Jokela on ohjannut myös lasten tv-sarjoja Hoppsorna (YLE, Suomi, 2018-2022) ja Arne Alligator (SF Studios, Ruotsi, 2023)  Lisäksi hän on tehnyt animaatioita muun muassa BBC:lle, Tate-museolla, Channel 4,:lle, UEFA:lle ja Vogue-lehdelle.

Kevään Masterclass-sarja järjestetään yhteistyössä monitaidejärjestö MUU ry:n kanssa. Masterclass-sarja toteutetaan Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskuksen kurssituen turvin.

Kaapelitehtaan Konttori on suuri kaksikerroksinen kahvila, myymälä, kulttuurilehtigalleria ja tapahtumatila. Konttori löytyy Tallberginkadulta sisäpihalle johtavasta porttikongista, vastapäätä Thierry Noirin muraalia. Konttorin viihtyisässä miljöössä voit nauttia lyhytelokuvien ohella virvokkeita, pientä purtavaa tai vaikka lasin viiniä. MUU ry toteuttaa videotaiteen tapahtumia Kaapelitehtaan Konttorissa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. www.kaapelitehdas.fi/kaapelitehtaan-konttori

Myöhemmin Masterclass-sarja jatkuu kansainvälisellä Storyboardiin keskittyvällä online-luennolla sekä Turussa ja Tampereella järjestettäviin masterclassluennoilla.

Tiedustelut:
Timo Soppela, Toiminnanjohtaja MUU ry, director@muu.fi, www.muu.fi/fi/

Mika Koskinen, Toiminnanjohtaja Animaatiokilta ry, info@animaatiokilta.fi

The post MASTERCLASS-SARJA ALKAA appeared first on Animaatiokilta.

Marika Nieminen

So, here we are. The mentoring program is over. When sitting in the closing meeting with all the other members, reflecting how fast the program has gone by, I did feel that I’ve had the chance to learn and do a lot during these six months. It sounded like the other actors had a very productive program too, and it was genuinely interesting hearing their experiences. 

Thinking back, 2023 was a weird year for me, especially the very end of it. I turned 30 in September so maybe it was my life going through some sort of a restructuring in the universe, who knows if such things are even possible. But as the new year has started, my life decided to take another drastic turn on short notice. Luckily, it was a good turn.

Things have fallen into their place, at least for now, and as I’m preparing for a new chapter in my life, I can’t help remembering how I felt last year. In the beginning of the program I felt uncertain, lacking confidence and feeling scared for my future. So, I am happy to say that things have progressed and I have gotten some incredible opportunities in my career. I cannot say I have reached the end of my artistic journey, not by a long shot. But I feel I have taken some significant, major strides forward. 

In our last meeting with Joonas, we reflected on what I have been doing and what we had been discussing. He also reminded me to keep going and practising the things I learned during the program, to keep growing and always remember my own artistic identity while I work on bringing other people’s stories to life. Joonas mentioned he was happy to help a fellow artist, and I hope he knows just how much he did help me. And I’ll be forever grateful for that.

A few years ago, I learned to take life a month at a time. Who knows what will happen, where I’ll be in my future, or what I’ll be doing. But I’ll go there with new confidence, with newly found energy and eagerness. Someone once told me that building your artistic career isn’t full of successes and failures. It’s filled with steps, each paving a way up, towards your goals. And one day, you can look back and see how high you have climbed thanks to the steps you have taken. That metaphor stuck with me till this day, and I will be thinking of this program as one of my own steps.

And if you’ve read all of my blog posts, I want to thank you and I hope I was able to offer you something. Amusement, if nothing else.

Veronica Solomon

Same-same, but different” – a conclusion.

First of all I want to say that am really grateful to Leena and the Animation Guild for this mentoring opportunity, this is exactly what I hoped for when I applied.

…even if things didn’t go so smooth in the real world…

I needed to read my first blog entry again to remember what we set out for. What was it? yes, the thing with working as an animation filmmaker within a cooperative. Oh, boy!

I mean the mentoring did go as planed and Leena kindly gave me all the information I needed and then some. But the cooperative I co-founded in Tampere is nothing like the one Leena is a part of. And I had to learn that the things that work for them, don’t work for us, or I cannot replicate the same conditions for myself within the frame of my cooperative, partly because of bureaucracy, partly because of the human factor.

So all I could do is to start looking for a different option for myself and my work. And unfortunately there weren’t so many options except for me starting my own business, no matter how unappealing that was to me. The thought of becoming an entrepreneur made me really anxious. One thing that helped was realising that the Finnish word for entrepreneur -“yrittäjä” means “tryer”. 

So I guess I’m gonna be trying.

“Bendpanic Production” is the name of my studio. For now it’s just me and my minions.

Could have I reached to this point without the mentoring? Maybe. But probably way later.

Leena was concerned that her input didn’t help much because I didn’t end up achieving my initial set goals. But I see great value in her helping me understand how things should function in a cooperative in order for someone like us to be able to work and in helping me understanding that the situation I was in was less than ideal.

Another thing that I’ve learned in this process is that the administrative system is not easy for any independent creative person, but is definitely very difficult and frustrating for a foreigner. There are help stations, but it is quite exhausting to find and access them and sometimes one opportunity cancels another…  If there’s anybody reading this who would like to get more details, please feel free to get in touch.

Thank you so much, everyone who made this possible!

Petri Järvinen

Päätös

Mentorointi-ohjelma tuli päätökseen. Prosessi alkoi taiteellisen työni merkitysten pohtimisella – mitä tavoittelen ja miksi. Pääsin reflektoimaan valintojani ja suuntaviivojani. Matkan edetessä tein uusia valintoja – perspektiivini asioihin laajeni. Ryhmätyön merkitys selkeni. Oma motivaationi avautua asioistani ja haasteistani oli avainasemassa. Oli myös merkityksellistä kun joku oli kiinnostunut suunnitelmistani ja tavoitteistani.

Motivaationi olla osa alaa on kova. Nyt pystyn selkeämmin näkemään mitä tavoittelen ja mitä minun pitää tehdä. Aion hakeutua mentoroitavaksi myös jatkossa – suosittelen vastaavaa prosessia myös muille. Uskalla avautua ja pohtia tavoitteitasi. Katso taivasta!

The post ANIMAATIO MENTORI -OHJELMAN LOPPUMIETTEET appeared first on Animaatiokilta.

Haemme innovatiivisia, luovia ja kekseliäitä ehdotuksia teoksista, jotka tuovat esille animaatiotaiteen monet eri tekniikat, tyylit ja muodot. Vain oma kekseliäisyytesi ja luovuutesi on rajana! Teosten tekniikka ja esitystapa ovat vapaita. Teoksesi voi olla vaikkapa animaation freimeistä koottu teos, nukkeinstallaatio, praksinoskooppi, AR-animaatio tai vaikkapa liikkuva veistos! Teosten siis ei tarvitse olla perinteisiä animaatiovideoita tai ruudulta katsottavia videoteoksia, vaan toivottavasti teokset ulottuisivat kuvaruutujen yli. Yksikanavaiset, digitaaliset animaatioteoksetkin toki ovat tervetulleita!

Hakemukseen tarvitaan

• Lyhyt kuvaus teoksestasi tai ideasta sekä sen tilalliset / tekniset tarpeet
• Muutama visuaalinen luonnos / video
• Alustava arvio kustannuksista
• Omat yhteystietosi

Lähetä tiedot yhtenä tenä pdf-tiedostona maanantaihin 11.3. mennessä sähköpostitse, info@animaatiokilta.fi.

Taidehallin Säätiö maksaa valituille taiteilijoille/työryhmille Suomen Taitelijaseuran suositusten mukaiset näyttelypalkkiot. Taidehalli kattaa myös näyttelyn rakentamiseen liittyvät peruskustannukset, kuten tekniikan ja rakentamisen. Taidehallin säätiö tekee päätökset valinnoista huhtikuun 2024 aikana. Animaatiokilta tiedottaa ehdotuksensa lähettäneille jäsenille sähköpostitse päätöksestä.

Taidehallin pohjapiirros.

The post ANIMAATIONÄYTTELY HAKU appeared first on Animaatiokilta.

Näytöksiä nähdään niin isoissa elokuvateattereissa kuten Suomen Elokuvasäätiön Kino K13:sta Helsingissä sekä Niagara -elokuvateatterissa Tampereella, kuin myös erilaisissa pop-up tapahtumissa ympäri Suomen aina Virroilta Nilsiään kuin Kirkkonummelta Rovaniemelle.

Näytöskokonaisuuksissa nähdään muuan muassa Heta Jäälinojan Nun or Never (2023), Jenny Jokelan Barbeque (2017) sekä Mika Koskisen Kirjeitä Parkkimäentielle (2022).

Tämän vuoden uutuutena on Open Screen -kategoria, johon kuka vain saattoi osallistua omalla lyhytelokuvallaan. Mukaan kannustettiin niin harrastelijat kuin kokeneet tekijät.

Lokakuun aikana Lyhytelokuvapäivä vastaanotti yhteensä 111 elokuvaa, joista kuratoitiin kuuden elokuvan kokonaisuus. Valinnan tekivät Lyhytelokuvapäivän työryhmä Elina Vitkala ja Teemu Saarinen.

Open Screen -elokuvapaketti on kenen tahansa tilattavissa Lyhytelokuvapäivää juhlistavan viikon ajan 14.–21.12.2023. Monipuolisesta paketista löytyy niin draamakomediaa, scifiä, animaatiota kuin hieman kokeellisempaa elokuvaa.

Lyhytelokuvapäivää järjestävät Tampereen Elokuvajuhlat, Rakkautta ja Anarkiaa, YLE, AV-Arkki, Turku Animated Film Festival, Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali, IhmeFilmi ry sekä Azh Boyzz. Tapahtumaa rahoittaa Suomen Elokuvasäätiö.

Lisätietoa Elokuvapäivän sivuilta.

The post LYHYTELOKUVAPÄIVÄ appeared first on Animaatiokilta.

The post VR-Animaatiotyöpaja appeared first on Animaatiokilta.

Kansainvälinen Animaatiopäivä

• 10/10/2023

Animaatiokilta ry juhlistaa Kansainvälistä Animaatiopäivää lauantaina 28.10. Keskustakirjasto Oodin Aura-salissa ilmaisella lyhytanimaationäytöksellä.

Näytöksessä nähdään tuoreita ja värikkäitä lyhytanimaatioita ympäri maailmaa. Animaatiot on valittu kansainvälisen animaatioalan kattojärjestön ASIFA:n ( Association Internationale du Film d’Animation) valikoimasta. Animaatiokilta on ASIFA:n järjestöjäsen.

Näytöksen animaatiot ovat

The Pioneers 9.40 min, Ohjaaja: Simon Cottee, Kanada

Donks 6.36 min, Ohjaaja: Felix Colgrave, Australia

Meal on a plate  6.55 min, Ohjaaja: Chenglin Xie, Kiina

Morning glory 10.25 min, Ohjaaja: Wang Shiheng, Kiina

“Flute Solo” in SFUMATOSCOPE and SUBTITLES!  3.05 min Ohjaaja: Jim Middleton, Yhdysvallat

Mosaic 4.02 min, Ohjaaja: UMBC Animation, Yhdysvallat

Sri Aurobindo-A New Dawn 28 min, Ohjaaja: Suresh Eriyat, India

Kesto 1 tunti, 6 minuuttia

Näytös klo 16.30 Oodin 2.kerroksen Aura-tilassa. Tilan löydät 2.kerroksesta ryhmätyötilojen läheltä. Helpoiten pääset tilaan pääovien vieressä olevia kierreportaita, Aura tila on kierreportaiden ja 2.kerroksen neuvontapisteen vieressä.

Kansainvälistä Animaatiopäivää juhlitaan maailmanlaajuisesti joka vuosi 28.10. Tuona päivänä vuonna 1892 ranskalainen Emile Reynaud esitti ensimmäistä kertaa yleisölle liikkuvaa kuvaa Theatre Optiquessa Pariisissa. Tuolloin katsotaan myös animaation syntyneen.

Samana päivänä Oodissa järjestetään myös Animaatiokillan jäsenille suunnattu IdeaLab, jossa jäsenet voivat vapaamuotoisesti keskustella omista kehitteillä olevista projekteista tai ideoista taiteelliselle projektille. Projekti voi olla niin animaatio, elokuva, sarjakuva, kirja, peli, näyttely tai ihan lähes mitä vain.

Artikkelin kuva – Kansainvälisen Animaatiopäivän virallinen juliste, suunnittelija Georges Schwizgebel.

The post Kansainvälinen Animaatiopäivä appeared first on Animaatiokilta.

Pariisin hautausmaalta Palestiinan miehitykseen

• 10/10/2023

Euroopan animaatio on vahvasti ranskalainen laji. Se näkyy selvästi animaatioteollisuudessakin. Syyskuinen Toulousen Cartoon Movie osoitti tämän jälleen kerran.

Eurooppalainen televisioanimaation yhteistuotantotapahtuma Cartoon Forum esitteli 76 suunnitteilla tai tekeillä olevaa tuotantoa 16 Euroopan maasta. Niistä 32 tuli Ranskasta ja ranskalaiset tuottajat olivat usein mukana muidenkin maiden hankkeissa.

Kyse ei ole ranskalaisten suosimisesta Ranskassa pidettävässä tapahtumassa. Tilanne on jopa päinvastainen: tuotannoltaan pienten maiden kohdalla rima on käytännössä alempana.

Tapahtuman järjestää pääosin EU:n tuella Brysselissä majaansa pitävä, koko maanosan kattava Cartoon. Moninaisuuden turvaaminen ja resursseiltaan pienempien maiden tukeminen on yksi sen tavoitteista.

Seuraavaksi kattavin valikoima hankkeita tuli Irlannista (7), Saksasta ja Belgiasta (6) sekä Espanjasta (5). Suomesta mukana oli kaksi hanketta.

Gigglebug Entertainmentin Anttu Harlin haastateltavana. Kuva Celia Lenoir

Ranskan elokuvaa tukeva valtiollinen CNC laski, että maaliskuussa 2023 animaatio työllisti Ranskassa 8 504 ihmistä. Animaatioviennin arvo on vaihdellut viime vuosina 60 – 77 miljoonan euron välillä vuodessa. Se kattaa kolmanneksen koko av-alan viennistä.

Maa on nimekkeissä laskien maailman kolmanneksi animaatiosarjojen tuottaja. Viime vuonna CNC laski Ranskassa tuotetun 45 uutta animaatiosarjaa 12 edellisen kuukauden aikana. Edelle menivät Japani (252 sarjaa) ja Yhdysvallat (205 sarjaa).

Määrä muuttuu laaduksi: ranskalainen animaatio on aiheiltaan, tekniikaltaan ja sisällöltään moninaista, samoin visuaalisten tyylien kirjo on laaja. Vaativimmillekin tuotannoille löytyy isosta maasta animaation tunteva yleisö, joka arvostaa uusia oivalluksia ja osaamista.

Hautausmaan unohdetut naiset

Vuodesta 1990 järjestetyssä Cartoon Forumissa esitellään joka vuosi ostajille, rahoittajille ja toivotuille yhteistyökumppaneille tekeillä olevia tv-sarjoja sekä jokunen pitkä tv-animaatio. Näiden kohderyhmänä ovat yhä lähinnä lapset, mutta aikuisille suunnattuja sarjoja mahtuu nyttemmin mukaan niitäkin. Nyt tuottajat ilmoittivat 11 hankkeen kohderyhmäksi aikuiset tai nuoret aikuiset.

The forgotten women of the Père Lachaise on esimerkki siitä, millaisia tv-sarjoja Ranskan animaatioteollisuudella on mahdollisuus tuottaa. Kepeällä viivalla animoitu 30 x 3’30” sarja pohjautuu journalisti Camille Paix’n Instagram-tiliin. Pariisin kuuluisaa Père Lachaise -hautausmaata vastapäätä asunut Paix kiinnostui siitä, keitä naisia siellä lepää. Julkisuus keskittyy lähinnä sinne haudattuihin miehiin

“Halusimme antaa näille naisille puheenvuoron”, sarjan tuottaja sanoo. Käsikirjoituksesta ja visuaalisesta asusta vastaa Alix Fizet. “Père Lachaise on uskomaton museo”, Fizet sanoo. “Jossa on lisäksi monipuolinen luonto, kettujakin.” Vuonna 1804 avatulla hautausmaalla on 73 000 hautaa.

“Sarjan pääosassa on hautausmaan työntekijä, nuori nainen”, Fizet kertoo. “Hän tulee uteliaaksi ja alkaa tutkia haudattujen tarinoita. Valitsimme 30 naista, esimerkiksi tieteen pioneereja – joillakuilla tietysti hänen miehensä sai kunnian.”

Tekijät halusivat pitää jaksot lyhyinä, jotta he voivat keskittyä muutamaan keskeiseen asiaan joka henkilöstä.

Isovanhempien vallankumous

Grandpa and grandma made the revolution on valikoidun yleisön 8 x 8′ ranskalaissarja. Se kertoo kahdeksan ihmisen tarinan Lähi-idästä. He ovat 1960- ja 1970 -lukujen aktiiviseen toimintaan osallistuneita vallankumouksellisia.

“Olen matkustanut vuosia Lähi-Idässä. Tapasin kerran Istanbulissa turkkilaisen Melekin, joka olisi voinut olla isoäitini”, sanoo käsikirjoittaja ja toinen ohjaajista Sophie Nivelle-Cardinale. “Hän alkoi kertoa, kuinka hän oli 1970-luvulla maan alla kymmenkunta vuotta hallituksen etsintäkuuluttamana.”

“Palestiinassa tapasin Jaffarin, aktivistin ja vangin. Illallisella Gazassa tutustuin Mohammediin. Kaikki kertoivat samaa tarinaa: kun 1967 sodassa Egyptin suuri armeija romahti, arabimaiden ja Israelin konflikti muuttui palestiinalaisten ja Israelin konfliktiksi. Taistelu sai monia muotoja.”

Palestiinan julma miehitys muuttuu alueen kipeimmäksi kysymykseksi. Sarjan henkilöt tulevat monesta maasta ja katsovat asioita eri näkökulmista. Joukossa on israelilainenkin, kibbutsin aktivisti Shlomo.

Melko alkuvaiheessa olevan sarjan visuaalisesta asusta vastaa toinen ohjaaja Agnès Patron. “Muokkaan taustoja Sophien valokuvista ja teemme perinteistä animaatiota. Aikatasoja on kaksi. Isoäiti tai -isä kertoo tarinaansa ja animaatio vie ajassa taaksepäin tapahtumiin.”

Sophie Nivelle-Cardinale kertoo aiemmin olleensa turhautunut, sillä hänellä oli tarina, mutta ei keinoa kertoa se. Hän mietti podcastia tai tekstin kirjoittamista, kunnes Agnès Patronin tavatessaan oivalsi animaation laajat mahdollisuudet.

Päätuottaja, marseillelainen Alexandre Cornu kertoo olevansa dokumenttielokuvien tuottaja. “Lähi-itä on usein mukana dokumenteissa, mutta animaatio voi näyttää sen, mitä ei ole kuvattu.”

Maailman tilaa tarkastelee omalla tavallaan 10 x 7′ ranskalaissarja Apocalypse Mojito. Tuottajan futuristiseksi ympäristösatiiriksi ja mustaksi huumoriksi kuvaama sarja esittelee kaverukset Yolo ja Wazo, jotka bailaavat innolla. Mutta nyt onkin vuosi 2100, kun sivilisaatio on romahtanut, ympäristökatastrofi on iskenyt ja tekniikka pettää.

“Me golfaamme, kun maailma palaa”, sanoo ohjaaja, käsikirjoittaja ja taitelija Julien Seze. “Ihmiset ovat oppineet läksynsä. He ovat yhtä typeriä kuin ennenkin, ehkä typerämpiäkin.”

Joka jaksossa esitellään jokin käyttäytymisemme typerä piirre. Seze sanoo, että mikäli kysyntää on, sarjaa voidaan helposti jatkaa. “Ihmisen typeryydellä ei ole loppua.”

Valaan ja merihevosen suhde

Teini-ikäiset ovat oleellinen animaatiosarjojen kohderyhmä Ranskassa. Muutama Toulouse’ssa esitelty hanke suuntautuu selkeästi heille, pyrkii käsittelemään ikäkauden isoja kysymyksiä ja ahdistusta.

School monitors eli välituntivalvojat on 52 x 2′ sarja koulumaailmasta. Se on luonnoslehtiömäinen ja vahvasti karrikoitu viivapiirrosanimaatio. Mustavalkoisessa kuvassa näkyy joskus lisäväri.

“Sarja pohjautuu omiin kokemuksiini, työskentelin pienessä koulussa. Aloin piirtää lehtiööni kaikkea, mitä näin”, sanoo ohjaaja Marie-Pierre Hauwelle. Myöhemmin hän opiskeli animaatiota La Poudrière -koulussa ja palasi piirroksiinsa.

“Kerromme tarinoita, hiukan kuin sarjakuvassa. Aiheina ovat koulu ja teini-ikäisten ällötykset, kauhistukset, innostukset ja ihastukset. Tavoite on olla cool ja pyrimme luokkauskottavuuteen”, Hauwelle sanoo.

Molly’s blues pyrkii vastaamaan nuorten ikuiseen kysymykseen: mitä minä teen täällä? Mutta yhtä vahvasti myös äitien kysymykseen siitä, mitä oikein tapahtuu. Ohjaaja, taitelija ja käsikirjoittaja Lucie La Chimia sanoo, että sarjan teema on huonona äitinä oleminen ja kohderyhmänä ovat naiset.

Kehystarina on kiistatta innovatiivinen. Molly on valas, jolla oli yhden yön juttu merihevosen kanssa. Niillä koiras tulee raskaaksi ja syntyy tytär Polly. Molly asuu vedenalaisessa kaupungissa, jossa vallitsee julma hierarkia: vahvemmat syövät heikommat. Ylinnä ovat hait ja delfiinit. Mollyn työ on asukkaiden luokittelu syötävien eri kasteihin.

Polly, 11, ei sovi mihinkään määriteltyyn lokeroon ja tuntee itsensä vahvasti ulkopuoliseksi. Hän vihaa äitiään eikä äiti pidä hänestä saati vastaa tyttären jatkuviin kysymyksiin. Molly tuntee itsensä huonoksi äidiksi sekä kansalaiseksi ja masentuu. Tästä labyrintista kukin yrittää selvitä ulos.

Ranskalainen 10 x 26′ sarja on visuaalisesti moniaineksista 2D-animaatiota. Se painii raskaiden aihiden kanssa, mutta yrittää pitää huumorin mukana. Tuottaja määrittelee sarjan lajiksi dramedy.

Lucie La Chimia tiivistää hankkeen ytimen: “Miksi meidän on sovittava lokeroihin, vaikka olemme erilaisia?”

Tontun trauma

Cartoon Forumissa nähtyjen 13 aikuisyleisölle suunnatun sarjan joukossa oli 11 ranskalaishankkeen lisäksi yksi belgialainen ja yksi Tsekin tasavallasta tuleva hanke, Happily never after. Sen määritelmäksi tuottaja antaa mockumentary.

Sarja selvittää, miten satuolennot elävät nykyaikana. Gabriela Hloz, toinen ohjaajista ja taiteilijoista, kertoo satuolentoja löytyneenkin paljon. “Heillä on vaikeaa nykyajassa, mutta niin on meilläkin. Haluamme heidän sanovan jotakin oleellista meille.”

10 x 20′ sarjan kehyskertomuksessa nuori dokumentaristi matkustaa tapaamaan eri kansojen satuolentoja. Venäjällä Baba Jaga joutuu vankilaan lasten syönnistä. Saksassa tonttu Heinz haluaisi osia sellaisissa elokuvissa kuin Taru sormusten herrasta, mutta saa vain puutarhatontun osia.

Painajaisten tuoja Mara eli slaavilaisittain Zmora masentuu. Kaksipäinen lohikäärme on pulassa, kun toinen pää on homo ja toinen hetero.

Mukaan tulevien satuolentojen lopullinen valinta on osin auki, näin muualta tuleva osatuottaja voi saada oman maansa tarut mukaan. “Merenneito Sirene tulee Kreikasta – tai Italiasta tai Kroatiasta, riippuen osatuottajasta” Hloz sanoo.

Koska kyse on pohjimmiltaan lasten saduista, hahmoista tehdään visuaalisesti hiukan lapsellisia, tekijät sanovat. “Taustat kuvaamme livenä, jotta kerronnan fokus pysyy hahmoissa”, sanoo tuottaja Maria Môťovská.

Kaksi suomalaista

Suomesta nähtiin kaksi hanketta, Gigglebug Entertainmentin A Super epic tadpole journey to the surface of Croak Creek sekä Anima Vitaen ja Moilon Moka Mera & Atlas.

Gigglebugin 52 x 11′ komediasarjassa kaksi nutipäätä Ted ja Paula pyrkivät lammen pinnalle. Vaaroja ja vihollisia on matkalla monia, ne vaihtelevat syvyydestä riippuen. “Matkalla tarvitaan eri taitoja kuten kärsivällisyys”, Anttu Harlin sanoo. Opettavaisuus on osa 6-9 -vuotiaille suunnattua tarinaa.

Moka Mera & Atlas esittelee kaksi kaverusta, jotka mokaavat, mutta eivät anna periksi, sanoo tuottaja Timo Suomi. “Olemme täällä tänään puhumassa virheistä ja niistä oppimisesta”, sanoo toinen sarjan tekijöistä ja osatuottaja Petra Holm.

Hän selostaa kansainväliselle yleisölle hahmon nimen: moka on suomeksi virhe ja mera on ruotsiksi lisää. Tee lisää virheitä, niin opit. 26 x 7′ sarja on suunnattu 2-4 -vuotiaille. 3D-tietokoneanimaatio on selkeää ja toimivaa.

Satojen miljoonien teollisuus

Cartoon Forum on mittava, mutta erittäin ammattitaitoisesti järjestetty tapahtuma. Tällä kertaa osanottajia oli 1 051, samaa tasoa kuin viime vuonna. Esitellyt hankkeet kestäisivät valmistuessaan yhteensä 473 tuntia. Niiden budjetti oli yhteensä 393,5 miljoonaa euroa. Se tekee hankkeiden keskimääräiseksi minuuttihinnaksi 13 865 euroa.

Läheskään kaikki hankkeet eivät valmistu. Osa on vasta kehittelyssä, jotkin jo tuotannossa. Matka ensimmäisestä pitchistä televisiossa esitettyyn sarjaan on pitkä ja täynnä kuoppia. Vaikka animaatiolle on nyt kysyntää, sitä on tarjolla paljon.

Britannian ero Euroopan unionista ja sen Media-ohjelmasta vei brittihankkeet Cartoon Moviesta, mikä on suuri menetys kaikille. Tänä vuonna ohjelmaan sisältyi viiden brittihankkeen esittelyn oma paketti. Tämän toivotaan auttavan katkenneiden yhteistyösuhteiden solmimisessa. Kuten tuottajien Animation UK -järjestön puheenjohtaja Kate O’Connor sanoi puhuessaan Cartoon Forumissa: “We are glad to be back”.

Ensimmäinen Cartoon Forum järjestettiin Lanzarotella vuonna 1990. Siitä lähtien se on pidetty vuosittain, ja pitkään se kiersi eri puolilla Eurooppaa. Turussa Cartoon Forum pidettiin 1995. Tällöin 67 esitellyn hankkeen joukossa oli peräti kahdeksan suomalaista.

Sittemmin Cartoon Forum on tehnyt pitkiä sopimuksia tapahtuman järjestämisestä samassa kaupungissa. Jo monta vuotta tapahtuma on pidetty Ranskan Toulouse’ssa, ja seuraava nähdään siellä 16-19.9.2024.

Heikki Jokinen

The post Pariisin hautausmaalta Palestiinan miehitykseen appeared first on Animaatiokilta.

TURKU ANIMATED FILM FESTIVAL

• 15/08/2023

Järjestyksessään kahdeksas Turku Animated Film Festival järjestetään Manilan kulttuurikorttelissa Aurajoen rannalla 23.-27.8.

Tämän vuoden festivaalin teemana on pelit ja animaatio. Teema näkyy erikoisnäytöksissä sekä erityisesti animaatio ja pelialan ammattilaisille suunnatun TAFF Pro:n ohjelmistossa, jossa on luvassa ajatuksia herättäviä keskusteluja, case-esittelyjä sekä mielenkiintoisia kohtaamisia. TAFF Pro pyrkii edistämään animaatiokentän elinvoimaisuutta ja tarjoaa uusia ideoita sekä kontakteja alan toimijoille ja opiskelijoille.

Uusia tuulia, työkaluja ja ideoita

Torstain TAFF Pro Forumissa pelien ja animaation ammattilaiset ja asiantuntijat
pääsevät kertomaan projekteistaan sekä osallistujat tutustumaan toisiinsa sekä
näytteilleasettajiin. Puheenvuoroissa kuullaan Antti Laakson indiepelistä ’Dreams of
the Witch House’ sekä Liisa Vähäkylän kirjasta ‘Nordic Animation – Balancing the
East and the West’. Tiina Räsäsen ja Ville Korpelan puheenvuorot valottavat pelien
ja animaation suhdetta, ja Turku Game Lab tutustuttaa Tulevaisuuden interaktiiviset
teknologiat –tutkimusryhmän projektiin. Koko tapahtuman ajan TAFF Pron
kahvinurkkaus tarjoaa rennon ympäristön vapaamuotoiselle ajatustenvaihdolle
ammattilaisten kesken. Toni Hautamäen pikselitaidenäyttely ilahduttaa kävijöitä koko
festivaalin ajan.

Perjantaina katse siirtyy animaation ja pelien tulevaisuudennäkymiin ja -teknologioihin.
Taiken läänintaiteilija Jaakko Kemppaisen luento visioi pelitaiteen mahdollisia
tulevaisuuksia ja pelisuunnittelija Jussi Kemppainen puolestaan tekoälyn
mahdollisuuksia pelianimaatiossa. Iltapäivän paneelissa heidän seuraansa liittyy
animaattori Sonja Yrjölä keskustelemaan animaation ja pelien yhtymäpisteistä ja
mahdollisuuksista. Keskustelua ohjaa Animaatiokillan toiminnanjohtaja Mika Koskinen. TAFF Pron
perjantai huipentuu tapahtuman teema heijastelevaan peliteemaiseen
animaationäytökseen. Games X Animation -näytös on avoinna koko festivaaliyleisölle.

Tutustu TAFF Pro:n ohjelmistoon täältä.

Parhaita lyhytanimaatioita meiltä ja maailmalta

Ammattilaisohjelmiston ohella TAFF koostuu luonnollisesti animaationäytöksistä, jotka tuovat yleisön ihasteltavaksi parhaat ja tuoreimmat lyhytanimaatiot Suomesta ja maailmalta.

Kotimaisessa kilpasarjassa nähdään muun muassa kesällä Annecyn animaatiofestivaaleilla kahdella palkinnolla palkittu Heta Jäälinojan Nun or Never (2023), Niina Suomisen dokumentaarinen lyhytanimaatio Kultainen Päänsärkijä (2022), Risto Jarva -palkinnolla Tampereen Elokuvajuhlilla palkittu Iiti Yli-Harjan Blush – An Extraordinary Voyage (2022) sekä Jenny Jokelan Sweet Like Lemons (2023).

Kotimaisen kilpasarjan näytökset perjantaina 25.8. klo 16.00 sekä lauantaina 26.8. klo 12.00.

Kansainvälisten lyhytanimaatioiden puolella yleisöllä on upea tilaisuus nähdä muun muassa Oscar ehdokkaana ollut João Gonzalezin Ice Merchants (2022, Portugali), Atsushi Wadan uusin lyhytanimaatio Ikimono-san: Turtle (2023, Japani), palkitun ranskalaisohjaaja Flóra Anna Budan 27 (2023, Ranska) sekä Katarzyna Kijekin ja Przemysław Adamskin Slow Light (2022, Puola).

Ice Merchants, João Gonzalez

Turku Animated Film Festival 23. – 27.8.2023
TAFF Pro 24. – 25.8.2023
Manillan kulttuuritehdas, Itäinen Rantakatu 64b, Turku

www.taff.fi

Lisätiedot Turku Animated Film Festival tuottaja, Annika Dahlsten annika@taff.fi

TAFF Pro:n mahdollistavat audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK, West Finland Film Commission, Scene Turku ja Rajupaja.

The post TURKU ANIMATED FILM FESTIVAL appeared first on Animaatiokilta.

VUODEN 2023 AKTORIT

• 22/06/2023

Järjestyksessään toisen Animaation Mentori -ohjelman aktorit valittiin toukokuussa. Syksyllä 2023 alkavaan ohjelmaan valittiin tuottaja ja ohjaaja Petri Järvinen, jota mentoroi tuottaja Nick Dorra, Aalto Yliopistosta Animaation Maisteri -ohjelmasta valmistunut Marika Nieminen, mentorinaan ohjaaja Joonas Utti sekä animaatio-ohjaaja Veronica Solomon, jota puolestaan mentori animaatio-ohjaaja ja mediataiteilija Leena Jääskeläinen.

Mentori-ohjelma alkaa syyskuussa mentoreiden ja aktoreiden yhteisellä aloitustilaisuudella, jonka jälkeen mentori-aktori -parit jatkavat itsenäisesti tapaamisten ja mentoroinnin parissa aina 6 kuukautta. Aktoreiden mietteitä ja ohjelman edistymistä voit seurata Animaatiokillan nettisivuilla julkaistavasta aktoreiden blogista.

The post VUODEN 2023 AKTORIT appeared first on Animaatiokilta.

Syventävä VR-animaatiopaja syksyllä 2023

• 10/06/2023

Syvennä taitojasi, saa vertaistukea ja ohjausta VR-alan ammattilaisilta

Animaatiokilta ja MUU ry järjestävät syksyllä 2023 viikon mittaisen VR-työpajan jäsenilleen. Kurssilaiset valitaan avoimen projektihaun kautta. VR-osaamista syventävä paja on suunnattu ammattitaiteilijoille joilla on jo alustava tai edennyt projekti-idea, jossa halutaan hyödyntää VR-tekniikkaa. Syventävän työpajan hakijalta toivomme jo jonkin verran kokemusta digitaalisesta työskentelystä. 

Pajan tarkoituksena on luoda vuoropuhelua eri taiteen lajien välillä, tukea eri alan taiteilijoita VR-teknologian hyödyntämisessä, sekä tietenkin luoda uutta korkeatasoista VR-taidetta.

Hakijoiden keskuudesta valitaan 3-6 taiteilijaa tai tekijäparia työpajajaksolle. Ennen MUU ry:n Helsingin Kaapelitehtaan tiloissa tapahtuvaa pajaviikkoa, järjestetään yksi etätapaaminen, jossa kurssin osallistujat saavat projekti-ideoilleen neuvoja. Työpajan aikana tekijät tai tekijäparit työstävät viikon ajan teoksiaan, saavat opastusta ja tukea ohjaajilta sekä saavat vertaisarviointia muilta kurssin osallistujilta.

Pajassa työstettävien teosten ympärille suunnitellaan näyttelykokonaisuutta MUU nykytaidekeskuksen syysohjelmistoon 2024.

Hae kurssille tämän linkin kautta!

---

Projektin aikataulu *

5. kesäkuuta 2023
Avoinhaku alkaa!

15. elokuuta klo 18
Avoinhaku loppuu
Valintaraati tekee päätökset tuettavista VR-hankkeista

22.8. mennessä 

valituille taiteilijoille ilmoitetaan sähköpostitse

12.9. klo 17-19
Taiteilijoiden ja opettajian ensimmäinen infotapaaminen (etänä!)

21.11. – 26.11.2023 (alustava aika klo 10-17)
VR-työpajaviikko Helsingissä, MUU nykytaidekeskuksella 

Syksy 2024 (elokuun loppu)

Suunnittelemme pajan VR-hankkeille näyttelyn MUU nykytaidekeskuksella syksyn ohjelmistoon. Kyseessä on alustava suunnitelma sillä haemme vielä lisärahoitusta. (alustavat päivämäärät 31.8.-8.9.2024)

* Toivomme että hakijat voivat sitoutua aikatauluun (lukuun ottamatta näyttelyajankohtaa, joka on vielä alustava suunnitelma)

Työpajaohjaajat ja järjestäjät

Leena Jääskeläinen on helsinkiläinen mediataiteilija, animaatioelokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja. Tällä hetkellä hänellä on työn alla taiteilijoiden uniin pohjautuva VR-teos Making Art In My Dreams. Yhdessä Kaisa Penttilän kanssa hänellä on kehittelyvaiheessa ensimmäinen pitkä lasten animaatioelokuva Karhupuisto, ja käsikirjoitusvaiheessa toinen pitkä leffa työnimeltään Tavallisten sukukokous. Jääskeläisen ja Penttilän anarkistinen piirrossarja Råtta Booris parantaa tapansa juhlii parhaillaan kymmenettä vuottaan. Virtuaalitodellisuudessa Leenaa kiinnostaa ennen kaikkea täydellinen uppoutuminen ja keskittyminen. 

www.leenajaaskelainen.fi

Albert Laine on suomalainen taiteilija, kouluttaja ja järjestäjä, jolla on vuosikymmenten kokemus taiteen ja viestinnän aloilta. Laine työskentelee elokuvan, mediataiteen ja kuvataiteen kentillä. Laineen työskentely ulottuu tv-mainoksista taiteelliseen auteur-työhön. Laine on toiminut kansainvälisen Animatricks -animaatiofestivaalin tuottaja neljän vuoden ajan sekä hän on Animaatiokilta ry:n puheenjohtaja. Lisäksi Laine on Valtion audiovisuaalisen taiteen toimikunnan jäsen.

http://www.albertlaine.com

Kristina Laine on monialainen taiteilija joka työskentelee kuvataiteiden, animaation ja VR:n parissa. Hänellä on ympäristötaiteen maisterin tutkinto Aalto-yliopistolta. Teoksissaan Laine keskittyy erilaisiin visuaaliseen kerronnan muotoihin, joita kanavoituu taideteoksien, animaatioelokuvien, teatterin ja VR-kokemusten muodossa.

---

Animaatiokilta
Animaatiokilta ry on Suomen suurin animaationtekijöiden ja animaatiotaitelijoiden kattojärjestö, joka tukee jäsentensä ammatillista identiteettiä ja työskentelymahdollisuuksia Suomessa sekä pyrkii nostamaan animaatiotaiteen profiilia omana taidemuotonaan. 

MUU ry

MUU ry on valtakunnallinen taiteilijajärjestö, joka edustaa perinteisten taiteenalojen ulkopuolella syntyneitä taidemuotoja. MUUn edustamia taidemuotoja ovat mm. performanssi, installaatio, mediataide, ääni-, käsite-, yhteisö- ja ympäristötaide, taiteidenväliset ja taiteen ja tieteen väliset taidealat. Yli 700 taiteilijan järjestö ylläpitää MUU nykytaidekeskusta Helsingin Kaapelitehtaalla, jossa on vuosittain kymmeniä eri näyttelyitä ja taidetapahtumia.

VR-työpaja toteutetaan Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskuksen kurssituen turvin.

Lisätietoa kurssista
Anna Suonsyrjä, tuottaja MUU ry  producer@muu.fi 

Mika Koskinen, toiminnanjohtaja  info@animaatiokilta.fi 

The post Syventävä VR-animaatiopaja syksyllä 2023 appeared first on Animaatiokilta.

Animatricks-festivaali palkitsi parhaat animaatiot

• 06/06/2023

23. Animatricks International Animation Festivalin palkinnot jaettiin lauantaina 20.5. Kino K13:sta palkintojenjakotilaisuudessa. Tuomarit kiittelivät näytöskokonaisuuksien monipuolisuutta ja festivaaleilla nähtyjen animaatioiden korkeaa tasoa.

Festivaalin uuden Nordic & Baltic -sarjan palkinto meni ruotsalaisohjaajien Lars Henrik Anderssonin & Lisa Rydbergin animaatiolle A Long Protracted Scene of an Accident (2021). Näytöksen tuomarina toiminut Finnanimation toiminnanjohtaja Liisa Vähäkylä perusteli valintaa seuraavasti:

Tämä elokuva sisältää arkisia elementtejä, se ei ole fantasiaa millä sinänsä on suuri paikkansa animaatioiden maailmassa. Ilmaisu itsessään sisältää humoristisia elementtejä vaikka tarina onkin rankka ja realistinen. Se palauttaa mieleen 1970-luvun lapsuuden, jossa lapsille haluttiin kertoa arjesta, kas kummaa kun ostajatkin ovat sitä mieltä, ja tässä vakavassa maailmassa haluan nyt nostaa sille hattuani. Onnea.

Parhaan Lasten Animaation palkinto myönnettiin Maria Mayerin ihastuttavalle animaatiolle I am not afraid (Saksa, Norja). Voittajan valitsi animaatio-ohjaaja Veronica Solomon.

Dokumentti kilpasarjan parhaaksi valittiin ohjaaja Olivia Martin–McGuiren Freedom Swimmer (Ranska/Australia). Dokumenttiohjaaja Pauliina Punkki perusteli valintaa seuraavasti;

Dokumentaarisen kilpasarjan elokuvista erottui selkeästi yksi teos. Tässä elokuvassa, elokuvan keinoja oli käytetty ansiokkaasti monellakin tapaa. Erityisesti tapa millä elokuvan leikkausta, montaasin keinoja käytettiin muotojen, historiallisten tapahtumien toistuvuuden ja samankaltaisuuden esittämiseksi, teki teoksesta yhtenäisen, vaikka tarinan kertomiseen oli käytetty ei vain animaatiota vaan myös arkistomateriaalia ja lavastettuja kohtauksia, kuvaa ja ääntä. Eri kerronnan tavat muodostavat ehjän kokonaisuuden.  Elokuva veti mukaansa heti alusta ja se oli hyvin koskettava. Vapaus on meille kaikille tärkeää ja toivon, erityisesti kun monen ihmisen vapaus ajatteluun, elämään ja toimintaan on kyseenalaistettu, että emme joutuisi pelkäämään. Toivon, että  ketään ihmistä tai elollista ei ajettaisi tilanteeseen jossa ei ole enää pelkoa koska ei ole enää toivoa tulevasta. Toivotaan, että voimme luoda paremman maailman jakamalla näitä tärkeitä tarinoita elokuvan keinoin. 

Dokumenttisarjan kunniamaininta myönnettiin sveitsiläisohjaaja Elodie Dermangen animaatiolle Armat. 

Kansainvälistä kilpasarjan tuomaristossa nähtiin tänä vuonna tuottaja Elli Murtonen, Cinemaissin taiteellinen johtaja Tamara Aalto sekä Aalto Yliopiston Elokuvataiteen opiskelija, ohjaaja Roosa Vuokkola. Laajan ja monipuolisen ohjelmiston vuoksi tuomaristo oli hyvin haastavan tehtävän edessä valitessaan yhden voittajan. Tästä johtuen tuomaristo päätyi myöntämään pääpalkinnon lisäksi kolme kunniamainintaa. Kunniamaininnat myönnettiin Ivana Bosnjak Voldan ja Thomas Johnson Voldan stop-motion animaatiolle Remember How I Used to Ride a White Horse (Kroatia), Sarah Saidanin animaatiolle Home of the Heart (Sveitsi) sekä ohjaaja Elizabeth Hobbsin piirrosanimaatiolle The Debutante (Iso-Britannia)

Kansainvälisen kilpailun pääpalkinto meni ohjaaja Stephen Irwinin animaatiolle World to Roam (Iso-Britannia). Tuomariston perustelut kuuluivat seuraavasti;

A multidimensional and visually interesting animation that takes the viewer to explore the concepts of boundaries, limitations and love. Animation skillfully and emotionally captures the challenging emotions experienced by every parent (Elli Murtonen) . An imaginative and poetic way to represent the relation between parents and sons. Stunning tecnique full of rythmn and sweet narrative engaging the spectator until the very end. (Támara Aalto). A beautifully told story about how our children aren’t really ours. The film will remind you of the paper animations you watched as a child and will leave you with a feeling of nostalgia. (Roosa Vuokkola ).

Kotimaisen kilpasarjan pääpalkinto meni tänä vuonna Anni Sairion ja Joonatan Turkin dokumentaariselle animaatiolle Muut Ihmiset. Kyseessä on Sairion ja Turkin Aalto Ylopiston elokuvataiteen laitoksen päättötyö. Kilpasarjan tuomari toimi belgialaisohjaaja Soetkin Verstegen.

Suomen Elokuva- ja Medialantyöntekijät SET ry myönsi Parhaan Kotimaisen Lyhytanimaation palkinnon voittajalle 500 euron tunnustuksen.

The post Animatricks-festivaali palkitsi parhaat animaatiot appeared first on Animaatiokilta.

Animatricks -festivaali 18-20.5.2023

• 07/05/2023

23. Animatricks International Animation Festival järjestetään Helsingissä, Kino K13:ssa 18.5. -20.3.2023. Festivaalin ohjelmistossa nähdään laaja kattaus kansainvälisiä ja kotimaisia lyhytanimaatioita. Uutena näytöskokonaisuutena festivaaleilla nähdään Best of Nordic & Baltic, joka nimensä mukaan tuo yleisön nähtäväksi Pohjoismaiden ja Baltian parhaat ja tuoreimmat lyhytanimaatiot.

Kotimaisessa kilpasarjassa nähdään muun muassa vastikään Tampere Elokuvajuhlilla Risto Jarva -palkinnolla palkittu Iiti Yli-Harjan stop-motion animaatio Blush – An Extraordinary Voyage (Side Stories, 2023), Malakiaksen tuorein Hiukset kuin vesiputous (2023) sekä Heta Okkosen lyhytanimaatio Gravitaationi (Indie Films, 2023).

Gravitaationi, Heta Okkonen, 2023

Kotimainen kilpasarja perjantaina 19.5. klo 18.00. Suomen Elokuva- ja Mediatyöntekijät SET ry myöntää Parhaan Kotimaisen Lyhytanimaation -palkinnon voittajalle 500 euron palkinnon.

Kansainvälisessä Kilpasarjassa nähdään muun muassa ranskalaisen animaatio-ohjaaja Anna Budanovan palkittu Two Sisters (2022) Turku Animated Film Festivaleilla viime elokuussa Grad Prix -palkinnolla palkittu slovenialaisen Spela Cadezin mieleenpainuva Steakhouse (2022) portugalilaisohjaaja João Gonzalezin Parhaan Lyhytanimaation Oscareista kisannut upea Ice Merchants (2022).

Ice Merchants, João Gonzalez, 2022

Animatricks tuo joka vuosi esiin myös tulevaisuuden animaation tekijät Oppilaitosnäytöksessä, jossa nähdään uusimmat animaatio-opiskelijoiden työt Turun Taideakatemiasta, Metropolian Ammattikorkeakoulusta sekä Aalto Yliopistosta. Oppilaitosnäytös perjantaina 19.5. klo 13.00. Näytös on ilmainen.

Animatricks-festivaalin avajaisia juhlitaan torstaina 18.5. Avajaiselokuvana nähdään latvialaisohjaaja Signe Baumanin uusin pitkä, osin omaelämäkerrallinen animaatioelokuva, My Love Affair with Marriage (2022). Annecyn animaatiofestivaaleilla kesällä 2022 ensi-iltansa saanut, ja muun muassa Fredrikstadissa Norjassa sekä Viborgissa Tanskassa parhaana animaatioelokuvana palkittu elokuva kertoo 26-vuotiaasta Zelmasta, joka yrittää tasapainoilla rakkauden ja sodan keskellä, ensimmäisen maailmansodan aikaisessa Itä-Euroopassa.

My Love Affair with Marriage, Signe Baumane (2022)

Festivaaleilla nähdään lisäksi omat näytökset perheen nuorimmille, dokumentaarisia animaatioelokuvia sekä keskustelutilaisuuksia. Torstaina 18.5. sveitsiläissohjaaja Soetkin Verstegen kertoo omista animaatioelokuvistaan sekä työskentelymetodeistaan Masterclass-luennollaan.

Animatricks -festivaali huipentuu lauantaina 20.5. pidettävään palkintojenjakotilaisuuteen sekä palkitut näytökseen.

Animatricks-festivaalia tukevat Suomen Kulttuurirahasto, SET ry, Goethe Instituutti sekä Latvian Suurlähetystö.

www.animatricks.net

The post Animatricks -festivaali 18-20.5.2023 appeared first on Animaatiokilta.

NORDIC ANIMATION PITCH

• 04/03/2023

Historian ensimmäinen yhteispohjoismainen lyhytanimaatioiden pitchaus-tapahtuma, Nordic Animation Pitch järjestetään Helsingissä 15.-17.5.2023.

Lyhytanimaatio on ilmaisuvoimainen taidemuoto. Alan yhteinen tapahtuma, jonka lisää ja vahvistaa yhteispohjoismaalaista yhteistyötä, on kuitenkin puuttunut vielä. Mutta onneksi ei puutu enää. Eri maiden väliset yhteistuotannot tuovat synergiaa koko alalle. Euroopassa tällaiset maiden rajat ylittävä yhteistyö on jo arkipäivää niin pitkissä animaatioelokuvissa kuin myös lyhyt animaatioiden saralla. Pohjoismaat eivät saa jäädä tämän kehityksen ulkoreunalle. Tähän haasteeseen Animaatiokilta on halunnut vastata pitchaus-tapahtuman myötä. Tapahtuman myötä alan tekijät tuodaan yhteen sekä tuetaan lyhytanimaatioiden tuotantomahdollisuuksia.

Animaatiokilta ry:n syksyllä käynnistämä hanke on huolellisen valmistelun tuloksena huipentumassa toukokuussa tapahtumaan, jossa 1-2 animaatiohanketta kustakin Pohjoismaista valmistelee ja kehittelee hanketta. Ohjaajien ja tuottaja-ohjaaja parien mentorina ja valmentajana toimii pitkän linjan animaatiotoimittaja, asiantuntija sekä useissa Euroopan maissa vastaavissa pitchaus-tapahtumissa valmentajana toiminut Nancy Denney-Phelps.

Projektihaku tapahtumaan on auki, hae 20.3. mennessä. Lue lisää täältä.

Hankkeen tuottajana toimii Linnea Salonen ja koordinattorina sekä taiteellisena johtajana Hämid Shajarian.

Pitchaus-tapahtumaa tukevat Taiteen Edistämiskeskus, Nordisk Kulturfond ja Svenska Kulturfonden.
Tapahtuman yhteistyökumppaneina toimivat Nordic Animation, SAAVA, Anis, Finnanimation, Mikrofilm sekä Gunhil.

The post NORDIC ANIMATION PITCH appeared first on Animaatiokilta.

25-vuotisjuhlavuosi starttaa Tampereelta

• 19/02/2023

Animaatiokilta ry (aikaisemmalta nimeltään Animaatioklinikka) täyttää tänä vuonna 25-vuotta. Merkkipaalun juhlinnat käynnistyvät Tampereen Elokuvajuhlilta, jossa Animaatiokillalla on omat juhlanäytökset sekä animaatioaiheinen paneelikeskustelu.

Animaatioklinikka nimellä perustettu yhdistys kirjattiin yhdistysrekisteriin 5.3.1998. Jota tätä ennen oli ollut aktiivista toimintaa, aina 1970-luvulta lähtien. Ryhmä Yleisradiossa työskennelleitä animaattoreita liittyi radio- ja tv-freelancereiden yhdistykseen (myöhemmin Freelance-ohjelmatyöntekijät) ja tiettävästi ensimmäisen animaatiopiiirrosten yhteisnäyttely järjestettiin vuonna 1978. Toiminta kasvoi vuosien varrella ja myös ajatus omasta yhdistyksestä ja sen myötä järjestäytymisestä alkoi 1990-luvulla kehittyä tekijöiden keskuudessa. Yhdistystoimintaa oli jo ennen vuotta 1998, mutta virallisen rekisteröitymisen myötä toiminta vakiintui ja on ollut nousujohteista ja on sitä edelleen.

Tampereen Elokuvajuhlilla Animaatiokillalla on kunnia esitellä suomalaista lyhytanimaatiota kahden juhlanäytöksen voimin. Näytöksen animaatiot edustavat kattavasti eri vuosia, eri animaatiotekniikoita sekä ja monipuolisia aiheita. Valtaosa erityksen animaatoista ovat menestyneet maailmalla alan festivaaleilla ja joukossa on monia myös Tampereen Elokuvajuhlilla nähtyja ja palkittuja teoksia, kuten Jenni Rahkosen Hänen tilanne (Kotimaisen kilpasarjan pääpalkinto 2013), Kari Pieskän Viis Varpaista (Paras Opiskelijatyö sekä Kotimaisen kilpasarjan kunniamaininta, 2014), Anni Ojan Viikset (Risto Jarva–palkinto 2015) sekä Emma Louhivouren Hänen päänsä (Nuorisotuomariston kunniamaininta 2020)

Mukana näytöksessä on myös harvemmin nähtyjä teoksia, kuten Jan–Eric Nyströmin Kidnapping (1974), Christer Lindströmin, Aino Ovaskaisen ja Aiju Salmisen Treevil (2002) sekä Kristina Laineen Master and Margarita (Saatana saapuu Moskovaan, 2006).

ANIMAATIOKILTA 1
Ke 8.3. klo 19:30 Cine Atlas 4 | | La 11.3. klo 12:00 Niagara

ANIMAATIOKILTA 2
Pe 10.3. klo 14:15 Cine Atlas 4 | | Su 12.3. klo 16:00 Cine Atlas 3

SUOMALAINEN ANIMAATIO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA

Lauantaina 11.3. klo 14.00 elokuvateatteri Niagaran yhteydessä olevassa Cafe Rainassa järjestetään Animaatiokillan paneelikeskustelu, Suomalainen animaatio eilen, tänään ja huomenna. Paneelikeskustelussa luodaan katsaus suomalaisen animaation ja erityisesti lyhytanimaatioiden vaiheisiin, alan näkymiin tänä päivänä sekä tulevaisuuden näkymiin ja haasteisiin. Puhuttaessa suomalaisesta lyhytanimaatiosta ei voida sivuuttaa Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemian animaatio-linjan merkitystä. Tähän sekä muihin suomalaisen animaation erityispiirteisiin näkemystään luovat Finnanimation toiminnanjohtaja, toimittaja ja Nordic Animation – Balancing the East and the West – teoksen kirjoittanut Liisa Vähäkylä, Turun Ammattikorkeakoulun animaation lehtori, ohjaaja Elli Vuorinen, ohjaaja Tatu Pohjavirta sekä Animaatiokillan hallituksen puheenjohtaja, mediataiteilija Albert Laine.

La 11.3. klo 14.00-15.30, Cafe Raina

The post 25-vuotisjuhlavuosi starttaa Tampereelta appeared first on Animaatiokilta.

Animaatiokilta edusti Fredrikstad Animation Festivaleilla Norjassa

• 09/11/2022

Animaatiokillan hanke Nordic animation Pitching etenee. Hankkeen koordinaattorit Hämid Shajarian ja Petri Järvinen esittelivät hanketta FAF:in “Meet the festivals” tapahtumassa.

“Olimme osa FAF:n festivaaliohjelmaa “Meet the festivalsin” ansiosta. Pääsimme esittelemään hanketta ja suunnitelmamme otettiin hyvin vastaan. Useampikin nuori ohjaaja tuli kiittelemään siitä, että tällaista tapahtumaa kehitellään. FAF oli muutenkin hieno tapahtuma. Avajaisnäytöksessä esitettiin Mikrofilmin uusi kokoillan elokuva “Titina”, perjantaina oli anime tuotantoihin painottunut Production day, jossa oli esiintyjinä varsin legendaarisia anime tuottajia mm. Studio 4C:n Eiko Tanaka. Näimme paljon laadukkaita elokuvia Pohjoismaista ja Baltiasta ja pääsimme kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja käsikirjoittamisesta linjatuottamiseen. Suomesta ohjelmassa oli mukana kunniapalkinnolla palkittu Heikki Prepula, jonka tuotantoa esitettiin laajasti. Leena Lecklin puolestaan luennoi Gigglebugin uudesta Yellow Yeti sarjasta “New Nordic animation”- osiossa. Kiitos FAF:ille hienosta tapahtumasta ja oli kunnia olla mukana edustamassa Animaatiokiltaa”, kertoo Petri Järvinen.

Nordic Animation Pitching -tapahtuman suunnitelu jatkuu loppuvuoteen asti ja itse tapahtuma järjestetään Helsingissä keväällä 2023. Hankkeen konseptoinnin on mahdollistanut Taiteen Edistämiskeskus.

Artikkelin kuvassa Leena Lecklin, Petri Järvinen, Hämid Shajarian sekä Aalto Yliopiston Media osaston opiskelija Margo Nowicka, jonka lyhytanimaatio esitettiin festivaaleilla

The post Animaatiokilta edusti Fredrikstad Animation Festivaleilla Norjassa appeared first on Animaatiokilta.

KANSAINVÄLINEN ANIMAATIOPÄIVÄ 28.10

• 16/10/2022

Animaatiokilta ry juhlistaa Kansainvälistä Animaatiopäivää perjantaina 28.10. Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa kahdella ilmaisnäytöksellä.

Klo 16.30 nähtävä näytös koostuu kansainvälisen animaatiojärjestön ASIFA:n jäsenjärjestöjen lyhytanimaatioista ympäri maailmaa.

Klo 18.30 on puolestaan luvassa Ukrainan tueksi järjestettävä hyväntekeväisyysnäytös, joka koostuu unkrainalaisista lyhytanimaatioista. Näytökseen osallistuvia pyydetään tekemään lahjoitus Ukrainan sodan uhrien hyväksi.

Kansainvälistä Animaatiopäivää juhlitaan maailmanlaajuisesti joka vuosi 28.10. Tuona päivänä vuonna 1892 ranskalainen Emile Reynaud esitti ensimmäistä kertaa yleisölle liikkuvaa kuvaa Theatre Optiquessa Pariisissa. Tuolloin katsotaan myös animaation syntyneen.

The post KANSAINVÄLINEN ANIMAATIOPÄIVÄ 28.10 appeared first on Animaatiokilta.

FREUD KOHTASI KERMITIN CARTOON FORUMISSA

• 13/10/2022

Eurooppalainen televisioanimaatio monipuolistuu vauhdilla. Aikanaan vain lapsille suunnattujen mittavien sarjojen rinnalla näkyy nykyään runsaasti aikuisille tai teini-ikäisille tarkoitettuja, mitaltaan ja sisällöltään vaihtelevia sarjoja. Tämä näkyi Cartoon Forumissa Toulousessa syyskuussa.

Osallistuin ensimmäistä kertaa eurooppalaisen tv-animaation yhteistuotantotapahtuma Cartoon Forumiin 1993 Skotlannin Invernessissä. Sen jälkeen olen seurannut vuosittaista tapahtumaa lähes aina.

Kehityssuuntia on matkaan mahtunut monia, mutta yksi niistä piirtyi selvästi esiin tänä vuonna Toulousen tapahtumassa: aikuiset ja nuoret ovat tärkeä yleisö. Kun 1990-luvulla heille suunnattuja animaatiosarjoja tehtiin vain poikkeuksellisesti, nyt esitellyistä 80 hankkeesta 11 etsi yleisöään aikuisista ja nuorista aikuisista.

Kohderyhmämäärittelyt ovat tuottajien tekemiä, jotkin perheyleisölle suunnatuista hankkeista voisivat hyvin mahtua nuorten aikuisten kategoriaan. 

Esimerkiksi tanskalaisen A Filmin Mathias Rodrigues Bjerren ohjaama In Jakob we live on sellainen kohderyhmämääritelmästään 12 – 15 vuotta huolimatta. Tuottaja Karsten Kiilerich määrittelikin monenkirjavien hahmojen tahdittaman sarjan “korkeamman tason sosiaalirealismiksi”.

Kulttuuriset erot ovat yhä olemassa: käsitys siitä, mikä on lapsille tai nuorille sopivaa, vaihtelee. Muistan, kuinka vuosia sitten Irlannin television ostaja kehui erästä pohjoismaista lapsille tehtyä tv-sarjaa. Hän kuitenkin sanoi – voipuneen humoristisesti – että sellaista hän ei kuitenkaan voisi koskaan esittää, sarjasta tarvittaisiin “katolinen versio”.

Luusereiden historiaa

Ranskalaishanke Dr Bob esitteli reippaan ja optimistisen psykoanalyytikko Bobin. Kunnallisvaalien lähestyessä hänen puheilleen tulee ehdokkaita ja muita kaupunkilaisia, joita Bob yrittää terapoida. Se kuitenkin sujuu niin ja näin, sillä Bobin periaate on tehdä potilas aina onnelliseksi. “Mutta oheisvahingoin”, tiivistää ohjaaja ja käsikirjoittaja Julien Villanueva.

Jokainen jakso sijoittuu tiukasti Bobin 1950-luvun Yhdysvaltoja muistuttavalle retrohenkiselle vastaanotolle. 52 x 11′ sarjan visuaalisuus seuraa tarkasti valittua tyyliä.

“Lapsena rakastin Muppet-showta, ja se näkyy sarjassa”, Villanueva sanoo. “Rakastin myös psykologiaa.” 

“Niinpä Freud + Kermit = Dr Bob. Tämä sekoitus on on loistava tapa ymmärtää nykypäivän maailmaa”, Villanueva uskoo.

The hall of fail vie luusereiden maailmaan: keitä ovat he, jotka melkein tekivät historiaa? Ranskalaisohjaaja David Freymondin 20 x 4′ ohuella viivalla piirretty sarja esittelee heitä.

Pilottijaksossa näimme “viidennen Beatlesin”, rumpali Pete Bestin. Miehen, joka soitti The Beatles -yhtyessä sen läpimurtoon asti.

Ironinen kerronta selittää, kuinka Best oli tärkeä yhtyeen alkuvaiheessa, mutta erottamisen myötä elämä muuttui mustaksi. Lopulta hän kuitenkin löytää rauhan ja neuvoo muitakin.

Kokonaan mustavalkoinen piirros korostaa kerronnan valon ja varjon jyrkkiäkin vaihteluja. Se on samalla sopiva tausta sarjan mustalle huumorille.

Mangaa monessa muodossa

Mangan ja animen vaikutus uusiin eurooppalaisiin hankkeisiin näkyi vahvana Cartoon Forumissa. Moni niistä otti Japanista visuaalisia, kerronnallisia tai tarinaan liittyviä vaikutteita.

Keiko and the floating world sijoittuu kokonaan Japaniin. Florent Gratteryn ohjaama ranskalaishanke kertoo Fukishiman ydinvoimalaonnettomuuden seurauksista. Tokion kalatorilla työskenteleva Keiko matkaa Fukushimaan etsimään onnettomuudessa kadonnutta ystäväänsä.

Tarina muuttuu fantasiaksi: Keiko kohtaa puhuvan jättiläiskarpin ja onnettomuuden tuomat mutaatiot näkyvät ihmisissä. Eräänlainen Godzillan perustarina siis, toki tyylikkäästi tehtynä ja todellisuuteen sidottuna. “Fukushima oli sukupolvemme Tšernobyl”, tuottaja sanoo.

Huolella tehty hanke on visuaalisesti ranskalaisen tyylin ja mangan jälkeläinen. Tekeillä on vain yksi 26′ tv-spesiaali. Budjetti on poikkeukselllisen suuri, 800 000 euroa.

Fantasiaa horrorilla ja scifillä maustettuna liittyy toiseenkin aikuiskatsojille suunnattuun hankkeeseen, romanialaissarjaan Karma. Piirros ja miljöö yhdistävät retrohenkisyyttä  mangavaikutteisiin hahmoihin.

Dan Panaitescun ohjaama 6 x 13′ sarja kertoo 11-vuotiaasta pojasta, joka voi taikakalun avulla rankaista ihmisiä, jopa tappaa heidät. Tuloksena on hiukan sekavan oloinen, vahvasti kyllästetyillä väreillä kuvitettu sarja.

“Haluamme kertoa nuorille, että heillä on valtaa muihin, ja että voitte käyttää sitä hyvään tai pahaan”, sanoo tuottaja Anca Damian.

Dreamland perustuu suoraan ranskalaiseen, Reno Lemairen piirtämään manga-sarjaan. Se on ilmestynyt vuodesta 2006 ja kirjoja on myyty yli 600 000. Nyt tekeillä on 10 x 22′ animaatiosarja, joka perustuu sarjakuvan 19 ensimmäiseen jaksoon.

Dreamlandissa pelot muuttuvat supervoimiksi, ja sinne päähenkilö Terencekin matkaa. Hänen äitinsä kuoli liekkeihin, siksi Terence pelkää tulta. Dreamlandissä hän hallitsee sitä.

Ohjaaja Johanna Celse kertoo ihailleensa tätä sarjakuvaa teininä. “Haluan tehdä tämän kuten mangaa tehtiin 15 vuotta sitten. Emme tee uutta mangaa.”

Hamsterit ja toinenkin poikapari

Fucking cat -sarjan kohderyhmää ovat lemmikkien omistajat. Isännän ja kissan ikuisesta kamppailusta kertova 30 x 2′ ranskalaissarja on liki inhorealistinen kuvaelma siitä, kuka kotona määrää kaapin paikan.

“Kissat vihaavat ihmisiä, mutta ovat riippuvaisia heistä – skitrofreeninen tilanne”, kuvaa sarjan perusasetusta ohjaaja Christophe Gautry. Sarjan kissa Moustique on vaativa, töykeä ja itsetietoinen.

Sarja perustuu belgialaisen Stéphane Lapussin sarjakuvaan Putain de chat. Sitä on ilmestynyt jo kymmenen albumia. Selkeä mustavalkoinen viivapiirros siirtyy sellaisenaan animaatioon.

Lapuss kertoo puhuvansa sujuvasti kissaa ja pystyvänsä siksi kääntämään kissan puheen. “Tämä sarja kertoo arjesta kissan kanssa. Se ei ole aivan söpöä”

Belgialaisen Laura Janssensin sarjakuvaan perustuva Hamsters tutustuttaa meidät Philippe ja Giovanni -hamstereiden arkeen. 13 x 5′ sarja sai alkunsa pilapiirroksista pandemia-ajan vessapaperin hamstraajista.  

“Tyyli näyttää söpöltä, mutta sisälltö on hiukan poikkeavaa”, tuottaja Stef Wouters sanoo. Hamsterit ovat poikapari ja heillä on ystävinä muun muassa masentunut sammakko ja instagram-kissa.

Toinen poikapari löytyy kreikkalaishankkeesta My superhero husband. Se ponkaisi Cartoon Forumiin viime vuoden Cartoon Springboardista, uransa alussa oleville tarkoitetulta kurssilta.

Tekijät Alex Tagali ja Mikaela K. Deligianni sanovat 10 x 22′ sarjaa romanttiseksi komediaksi ja toimintaelokuvaksi. Hahmovetoisessa sarjassa on kirkkaat värit ja perinteisen oloinen piirros.

Tarina kiertyy pääparin arjen ympärille. Supersankari suojelee kaupunkia dinosauruksilta ja laavahirviöiltä, kotona hänen puolisonsa ylläpitää romanttista tunnelmaa.

Eläimet oikeudessa

Ranskalaispiirtäjä Douglas Cavannan tyyli on mitä trendikkäintä. Se yhdistää underground-henkeä yksityiskohtia ja pieniä hahmoja viliseviin kuviin.

Gustave-sarjan päähahmo on samanniminen ankka, joka asuu Multicityssä. Siellä vallitsee kapitalismi räikeimmillään ja sieltä löytyvät kaikki paheet sekä surkeudet. Likaisessa kaupungissa hallitsevat ahneus ja julmuus.

Cavannan ja Jeremy Barlozzon ohjaama sarja 20 x 5′ tursuaa väkivaltaa joka muodossa eli tekee siitä liioittelullaan niin sanotusti hauskaa. Gustave on kuitenkin ikuinen optimisti, joka kuuntelee norsu-ystäväänsä Pedroa ja rakastuu aggresiiviseen Jennyfer-jänikseen.

Gustaven kohdeyleisö lienee selkeä, mutta lopultakin aika suppea.

The Animal court on 26 x 3’30” ranskalaisarja, jota markkinoitiin koko perheelle, mutta se viehättänee erityisesti varttuneita perheenjäseniä. Lähtökohta on nokkela: joka jaksossa viedään eläimiä tuomioistuimeen. Syyttäjä syyttää niitä ja puolustusasianajaja puolustaa. Tämä tarjoaa näkökulman siihen, että asiat ovat usein aika monitahoisia.

Sarjan vahvuus on ohjaaja Jean-Baptiste Bachin luomassa visuaalisessa ilmeessä. Retrotyylinen, 1960-luvun yhdysvaltalaisen kuvituksen mieleen tuova piirros toimii yhdellä tai korkeintaan kahdella lisävärillä ja jättää taustan pois. Kerronta sisältää asiaa huumorin varjolla.

Suomalaishanke hevostalleilta

Kuten yltä jo näkyy, Ranska hallitsee Euroopan animaatiomarkkinoita. Cartoon Forumin 80 hankkeesta ranskalaisia oli nyt 37. Toiseksi eniten tuli Espanjasta, kahdeksan. Irlannista ja Saksasta tuli molemmista kuusi, Italiasta viisi. 

Suomalaishankkeita nähtiin yksi, koska hankkeet luokitellaan pääasiallisen tuotantomaan mukaan. Helsinkiläinen Ferly on Star Stable: Mistfall -sarjan päätuottaja. Tämä 26 x 22′ sarja perustuu ruotsalaiseen hevosaiheiseen Star Stable puhelin- ja verkkopeliin.

Ferlyn Tuomas Sorjamaa kertoi Toulousessa, että pelin Tiktok-videoita on katsottu yli kaksi miljardia kertaa ja pelillä on yli 25 miljoonaa käyttäjää. Peliin pohjautuvia Sielunratsastajat-kirjoja on julkaistu useita suomeksikin.

Cartoon Forum kasvaa yhä, Britannian poisjäämisestä huolimatta. Nyt osanottajia oli peräti 1 074 kaikkiaan 40 maasta. Heistä oli puolet miehiä ja puolet naisia – tämäkin kertoo muutoksesta aiemmin kovin miehisellä alalla.

Tällä osanottajamäärällä Cartoon Forum alkaa olla jo suorituskykynsä ylärajalla. “Suuri osanottajamäärä ei ole meille tavoite, oleellista on ostajien määrä”, sanoo tapahtuman järjestävän Cartoonin johtaja Annick Maes. Ostajia saapui Toulouseen 292.

Nyt esitettyjen hankkeiden yhteisbudjetti oli 367,2 miljoonaa euroa eli keskimäärin 4,5 miljoonaa euroa hankkeelta. Valmiin tuotannon keskimääräiseksi minuuttihinnaksi tulisi 12 815 euroa minuutilta.

Kaikki hankkeet eivät toteudu, mutta todennäköisesti noin puolet. Cartoon laskee, että 1990 alkaneessa Cartoon Forumissa esitellyistä hankkeista 922 sai rahoituksen. Näiden hankkeiden yhteisbudjetti oli 3,95 miljardia euroa.

Cartoon sopi nyt, että kolme seuraavaa Cartoon Forumia järjestetään edelleen Toulousessa. Ensi vuonna Cartoon Forum pidetään 18 – 21. syyskuuta 2023.

Heikki Jokinen

The post FREUD KOHTASI KERMITIN CARTOON FORUMISSA appeared first on Animaatiokilta.

ANIMAATIONKILLAN ENSIMMÄINEN MENTORI-OHJELMA

• 12/10/2022

Animaatiokillan käynnistämä kuuden kuukauden Animaation mentori -ohjelma tuli päätökseensä syyskuun lopulla, kun mentorit ja aktorit kokoontuivat yhteiseen purkutilaisuuteen torstaina 28.9. Tilaisuus pidettiin etänä, osin johtuen siitä, että ensimmäiseen ohjelmaan osallistuneet aktorit asuvat kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Tilaisuudessa oli iloinen tunnelma. Puolessa vuodessa aktori-mentori -parit olivat tulleet toisilleen tutuksi ja helmikuun aloitustilaisuudessa aistittavissa olleesta pienestä jännityksestä ei ollut tietoakaan. Iloisuutta ja positiviista fiilistä lisäsi varmasti myös se, että kaikki aktorit kokivat ohjelmaan olleen itselleen hyödyllinen ja avanneen uusia ovia sekä näkökulmia animaatioalaan ja omaan uraan. Tapaamiset, niissä käydyt keskustelut, yhdessä asetetut tavoitteet, saadut vinkit, muistiinpanot ja mentorin asettamat kysymykset sekä tehtävät, nämä kaikki olivat osa mentori-ohjelman sisältöä, joiden tavoitteena oli kirkastaa aktrorin ajatuksia ja tukea aktoria hänen omissa tavoitteissaan.

Aktorit kiittelivät mentoreitaan ja kertoivat, että keskusteluista oli saannut paljon ajatuksia sekä ahaa-elämyksiä. Puolen vuoden ohjelma oli tuonut myös tulosta siinä mielessä, että kaksi aktoreista oli työllistynyt ohjelman aikana, joka oli heillä myös tavoitteena. Lisäksi kolmes aktori oli saanut tukea ja kannustusta oman projektinsa kanssa, sekä näkemys siihen vahvistui, että omien unelmiensa eteen kannattaa tehdä määrätietoisesti töitä.

Lue lisää aktoreiden mietteistä ja fiiliksistä ohjelman päätyttyä Mentori-ohjelman blogi-osiosta.

Myös mentorit kokivat ohjelman hedelmälliseksi. Mentorit kokivat, että aktorin kanssa käydyt keskustelut avasivat osin myös omia silmiä ja keskusteluista sai ajateltavaa myös omaa työelämää silmällä pitäen. Ajatus siitä, että pystyi osaltaa auttaa, tukea ja kannustaa toista, uransa alkuvaiheessa olevaa henkilöä, oli mentoreille erittäin tärkeä ja isona motivaationa ohjelmaan osallistumiseen. Lisäksi mentorit huomasivat, että mentorina toimiminen oman täysipäiväisen työn ohella ei ollutkaan niin kuormittavaa ja aikaa vievää kun ehkä alussa oli ajatellut. Tapaamiset ja kahden keskiset keskustelut aktorin kanssa toivat jopa mukavan tauon omaan kiireiseen työhön.

Ensimmäisessä mentori-ohjelmassa olivat mukanan Kaisa Sollo mentorinaan Pikkukala-studion taiteellinen johtaja, käsikirjoittaja Veronica Lassenius, Anne Savitie mentorinaan animaatio-ohjaaja Tatu Pohjavirta, Tiina Manninen mentorinaan ohjaaja, käsikirjoittaja Kari Juusonen.

Mentori-ohjelma toteutettiin Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskuksen, AVEK:n kurssituen avulla.

Seuraava Animaation mentori -ohjelma järjestetään syksyllä 2023 ja haku ohjelmaan aukeaa helmikuussa 2023.

The post ANIMAATIONKILLAN ENSIMMÄINEN MENTORI-OHJELMA appeared first on Animaatiokilta.

LYHYTANIMAATION PITCHAUS -HANKE

• 05/09/2022

Animaatiokilta on käynnistänyt yhteispohjoismaalaisen lyhytanimaatioiden pitchaus -hankkeen konseptoinnin. Hankkeen tavoitteena on luoda konsepti pitchaus -tapahtumalle, jossa pohjoismaiset tekijät ja rahoittajat kohtaavat. Ensimmäinen tapahtuma tullaan järjestämään Suomessa keväällä / syksyllä 2023.

Lyhytanimaatio on ilmaisuvoimainen taidemuoto ja sitä tehdään jo paljon ympäri Pohjoismaista. Alan yhteinen tapahtuma, jonka lisää ja vahvistaa yhteispohjoismaalaista yhteistyötä, puuttuu vielä. Eri maiden väliset yhteistuotannot tuovat synergiaa koko alalle. Euroopassa tällaiset maiden rajat ylittävä yhteistyö on jo arkipäivää niin pitkissä animaatioelokuvissa kuin myös lyhyt animaatioiden saralla. Pohjoismaat eivät saa jäädä tämän kehityksen ulkoreunalle. Tähän haasteeseen Animaatiokilta haluaa vastatam ja tuoda alan tekijät yhteen sekä tukea lyhytanimaatioiden tuotantomahdollisuuksia.

Pithcaus-hankkeeseen järjestetään avoin haku loppuvuodesta 2022. Hakemusten pohjalta kutsutaan osa tekijöistä ja tuotantoyhtiöistä jatkoon kehittelemään hankkeitaan sekä itse tapahtumaan pitchaamaan animaatiohanke rahoittajille ja jurylle. Kullakin Pohjoismaalla tulee olemaan oma kiintiönsä, näin varrmistetaan kattava edustus kaikista Pohjoismaista.

Pitchaus-tapahtumaan voivat hakea niin yksittäiset tekijät idealla tai käsikirjoituksella, sekä ohjaaja-tuottaja -parit, joko alussa olevalla idealla tai jo hieman pidemmälle kehitetyllä lyhytanimaatiolla.

Pitchaus-tapahtuman ympärille tullaan avaamaan omat nettisivut ja hankkeesta tullaan tiedottamaan laajalti.

Hanketta koordinoimaan on palkattu Animaatiokillan jäsenet Hämid Shajarian ja Petri Järvinen.

Mikäli olet kiinnostunut hankkeesta tekijän, tuottajan tai rahoittajan roolissa, ole yhteydessä hankkeen koordinaatoreihin. Petri Järvinen, petri.jarvinen@nordicmanga.com tai Hämid Shajarian hamid@animatricks.net

Pitchaus -hankkeen konseptointia tukee Taiteen Edistämiskeskus.

The post LYHYTANIMAATION PITCHAUS -HANKE appeared first on Animaatiokilta.

ANIMAATIOTA MANILLAN TÄYDELTÄ 24.-28.8.

• 08/08/2022

Turku Animated Film Festival valtaa jälleen Manillan Kulttuuritehtaan ja tuo yleisön ihasteltavaksi upean kattauksen lyhytanimaatioita.

Seitsemättä kertaa järjestettävässä TAFF:issa nähdään töitä niin ansioituneilta ammattilaisilta kuin nousevilta tähdiltä. Mukana kansainvälisessä kilpasarjassa on Oscar-ehdokkuuden napannut
chileläinen Hugo Covarrubias sekä Berliinin elokuvajuhlilla palkittu Atsushi Wada. TAFF:in
kilpasarjaan tekee paluun Špela Čadež tiivistunnelmaisella draamallaan Steakhouse.
Virolaisen Sander Joonin ensimmäinen ammattilaisohjaus Sierra on jälleen osoitus
ohjaajan kyvystä ottaa uusia tekniikoita haltuunsa. Opiskelijaelokuvien edustus tämän
vuoden kilpasarjassa on merkittävä ja Grand Prix’n lisäksi sarjassa palkitaan myös paras
opiskelijaelokuva. Sarjaan valituissa elokuvissa on niin visuaalisesti viimeiseen asti hiottuja
ja syvissä väreissä kylpeviä kuin minimalistisia ja punk-henkisen rosoisia teoksia. Vanhoja
tekniikoita vaalitaan edelleen, mutta mukaan tuodaan myös tuoreita digitaalisia tekniikoita
sekä tekoälyä.

Kotimaisessa kilpasarjassa nähdään 9 lyhytanimaatiota, muun muassa laajalti festivaalinäkyvyyttä
Iiti Yli–Harjan Kaikki äitini puhelut (2021), Katariina Haukan Turun Taideakatemian päättötyö Paperi (2022) sekä Malakiaksen uusin Tulen Lumous (2022). Animaatiokilta myöntää festivaalin Parhaan Kotimaisen Lyhytanimaation -palkinnon voittajalle 400 euron palkinnon.

Festivaalin TAFF Junior -sarjassa nähdään lapsille ja nuorille kuratoituja elokuvia, joiden
joukosta parhaan valitsee itse kohdeyleisö! Kilpasarjojen lisäksi festivaalin ohjelmistosta
löytyy useita Panorama -näytöksiä: lyhytelokuvia, dokumentteja sekä monipuolinen kattaus
musiikkivideoita.

TAFF Pro 25.-26.8.

Kaksipäiväinen TAFF Pro kokoaa yhteen kotimaiset ja ulkomaiset animaattorit ja muut
animaation parissa työskentelevät. Tämän vuoden teemana on sarjakuvan ja animaation
yhdistäminen. Ohjelma koostuu mestarikursseista, paneeleista sekä elokuvanäytöksistä.
TAFF Pro pyrkii edistämään animaatiokentän elinvoimaisuutta ja tarjoaa uusia ideoita sekä
kontakteja alan toimijoille ja opiskelijoille.

Ammattilaisakkreditointia TAFF Pro:hon (25€) voi hakea tästä linkistä. Akkreditointi oikeuttaa
sisäänpääsyn festivaalin kaikkiin näytöksiin.

TAFF Pro -ohjelma

Taff Pro 1, to 25.8. klo 12.00
Hanneriina Moisseinen: Sarjakuvataiteilija ja animaatio-ohjaaja.

Taff Pro 2, to 25.8. klo 14.00
Maria Björklund: Sarjakuvan ja animaation sekatyöläinen

Taff Pro 3, pe 26.8. klo 10.00
Paneeli: Tekijänoikeuksien hallinnointi – sarjakuvataiteilija kohtaa animaatiostudion

Taff Pro 4, pe 26.8. klo 12.00
JP Ahonen ja Samppa Kukkonen: Tapaus Belzebubs – Sarjakuvasta animaatioksi

Taff Pro 5, pe 26.8. klo 14.00
Paneeli: Sarjakuva ja animaatio, sukulaisia?

Pe 26.8. klo 15.00
Animaatiokilta: Lyhytanimaatio -pitchaushankkeen esittely

Sarjakuva-animaationäytökset:
Aya of Yop City, ke 24.8. klo 21.30, Kirjakahvila
Sarjis-näytös, to 25.8. klo 16.00 ja la 27.8. klo 18.00

Lisätietoja festivaalista osoitteesta www.taff.fi

The post ANIMAATIOTA MANILLAN TÄYDELTÄ 24.-28.8. appeared first on Animaatiokilta.

Festivaalin ohjelmiston ja lipunmyynnin löydät Animatricksin-sivuilta.

Lyhytanimaatioiden näytöksissä nähdään muun muassa Sundancen elokuvajuhlilla parhaana animaationia palkittu taiwanilaisen Joe Hsieshin Night Bus, Parhaan Lyhytanimaation Oscareista kisaava chileläisen Hugo Covarrubiasin nukkeanimaatio Bestia sekä Krakovan elokuvajuhlilla vuonna 2021 parhaana eurooppalaisena lyhytanimaationa palkittu Daniel Grayn ohjaama Hide.

Kotimaisessa kilpasarjassa nähdään lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla kiertänyt ja esimerkiksi Fredridkstadin animaatiofestivaaleilla palkittu Kaisa Penttilän ohjaama Maihinnousu (2021), Iiti Yli-Harjan dokumentaarinen Kaikki äitini puhelut (2021) sekä Malakiaksen tuorein Tulen Lumous (2022).

Pitkien animaatioelokuviena ja erityisesti animen ystäville on tiedossa herkkua, kun vain kerran Suomessa teatteriesityksessä nähty Michael Ariaksen ohjaama Tekkonkinkreet palaa valkokankaalle. Tämä vuonna 2006 ohjattu, Taiyō Matsumoton sarjakuviin perustuva elokuva on koettava Bio Rexin tunnelmallisessa teatterissa! Lisäksi Bio Rexissä nähdän irlantilaisen Cartoon Saloonin Secrets of Kells (2009) sekä Wolfwalkers (2020). Sunnuntaina 22.5. Cinema Orionissa nähdään puolestaan vuoden 2020 palkittu ja tunnelmallinen Josep sekä animeklassikko, Hayao Miyazaki Tuulen Laakso Nausicaä vuodelta 1984.

Animaatioiden lisäksi festivaalin ohjelmistossa on animaatioaiheisia Masterclass-luentoja ja keskusteluja. Torstaina 19.5. Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa kuullaan muun muassa Kulman Kunkut -sarjan luojan Veronica Lassenius (Pikkukala) sekä tuottaja Tamsin Lyonsin (Ink & Light) mietteitä tämän suomalais-irlantilais-espanjalais-belgialaisen yhteistuotannon toteutuksesta. Lisäksi festivaali tarjoaa harvinaisen tilaisuuden kun palkitun ja suositun Muumilaakso-sarjan (Gutsy Animation) ohjaajat Nigel Davis ja Darren Robbie kertovat uuden 3.tuotantokauden teosta ja millaista on ollut luoda animaatiosarjan näistä suomalaisille niin rakkaista hahmoista. Lisäksi tilaisuudessa nähdään pätkiä vielä Suomessa julkaisemattoman tuotantokauden jaksoista.

The post ANIMATRICKS 2022 appeared first on Animaatiokilta.

Kehitys alkaa näkyä jo animaatioelokuvassakin. Maaliskuussa Bordeaux’ssa järjestetty pitkän eurooppalaisen teatterianimaation yhteistuotantotapahtuma Cartoon Movie nosti esiin monta vahvaa naista, niin dokumentaarisissa elokuvissa kuin sepitteissäkin.

Muslimifeminismin pioneeri

Erityisen mielenkiintoinen hanke on Sultana’s dream. Espanjalainen tuotanto perustuu benglilaisen kirjailija Rokeya Hosseinin (1880 – 1932) kirjaan Sultana’s dream (1905). Se kertoo Ladylandista, maasta jossa miehet on suljettu kokonaan pois julkisesta elämästä.

Ja kaduiltakin: miehethän ovat uhkana naisille, ei päin vastoin. Siksi on perusteltua sulkea miehet sisään koteihin, ei naiset. Kun naiset tekevät työt, työpäivä on lyhentynyt kahteen tuntiin – miehet tärväsivät työpäivästään kuusi tuntia tupakoimiseen.

Feministisen kirjoittamisen lisäksi Rokeya Hossein oli monipuolinen yhteiskunnallinen toimija. Hän perusti Kolkatan ensimmäisen muslimityttöjen koulun 1910. Hänen syntymäpäivänsä on virallinen juhlapäivä Bangladeshissä.

Euroopassa Rokeya Hossein on kuitenkin melko tuntematon. Elokuvan ohjaaja Isabel Herguera kertoo, että hän löysi tämän kirjan kirjakaupasta Amsterdamissa 2012. Kirja innosti, ja elokuvahanke alkoi kypsyä.

Monta eri tekniikkaa

”Aluksi järjestimme Ahmedabadissa lasten työpajoja sekä haastattelimme naisia Intiassa”, Herguero sanoo. Näin nykyarki alkoi limittyä kirjan kuvaamaan aikaan.

Elokuvassa espanjalainen Inez löytää Hosseinin kirjan. Hän innostuu siitä ja matkustaa Intiaan. Siellä hän ystävystyy paikallisen naisen kanssa ja kiertää Hosseinin jalanjäljillä.

Visuaalisesti elokuva on monitahoinen. Inezin sisäinen matka kuvataan vesiväreillä, jälki on jopa hiukan luonnoskirjamainen. Hoseinin osuus tehdään pala-animaationa ja silueteilla, ohjaaja sanoo.

Intian työpajoista elokuvaan saatiin idea käyttää perinteistä iholle tehtävää hennamaalausta muistuttavia kohtauksia. Eräässä niistä Ladylandiin tulleelle vieraalle kerrotaan se, miksi miehiä ei näy, he ovat ujoina kotona.

Näytteiden perusteella valitut visualisoinnit onnistuivat. Vesivärillä tehdyt kohtaukset ovat jopa poikkeuksellisen tyylikkäitä. Tyylikkyyttä lisää se, että elokuvassa puhutaan useita kieliä.

Hanke on jo rahoitettu, eli elokuva valmistuu. Bordeaux’hon tuottajat saapuivat etsimään kansainvälistä levitystä. Ensi-ilta tähdätään San Sebastianin elokuvafestivaalille 2023.

Kasvokirurgian edelläkävijä

Toinen meille tuntemattoman naisen elämään liittyvä elokuva on ranskalaistuotanto Suzanne. Se kertoo plastiikkakirurgian pioneeri Suzanne Noëlistä (1878–1954). Hän kehitti ensimmäisenä Ranskassa kauneusleikkausten menetelmiä ja aloitti leikkaukset 1916.

Tällöin tarve oli toinen: hän korjasi sodassa vammautuneiden sotilaiden kasvoja. Sodan jälkeen Noël ei saanut lääkärin tointa ja perusti oman klinikan. Se teki hänestä aikanaan erittäin tunnetun ja arvostetun.

Työnsä ohella Noël oli vankkumaton naisten äänioikeuden ajaja. Hänen hatussaan oli aina näkyvä ”haluan äänestää” -teksti kultaisin kirjaimin.

Elokuvan tarina alkaa Rio de Janeirossa 1952 naisten kongressissa, jossa Noël puhuu. Kerronta johdattaa katsojan hänen elämänsä käänteisiin, henkilökohtaisiin vastoinkäymisiin kahden aviomiehen ja oman lapsen kuoltua sekä toiseen maailmansotaan, jossa hän joutui leikkaamaan Gestapon kiduttamien vankien kasvoja.

”Haluamme yhdistää animaation ja dokumentin”, sanoo graafisesta suunnittelusta vastaava Anaïs Caura. ”Sukellamme arkistoihin ja täydennämme niitä. Taustalla voi olla oikea valokuva, sijoitamme hahmot siihen ja tausta maalataan uudelleen.”

Tulos on visuaalisesti mielenkiintoinen: kepeä, taustan yksityiskohdat himmentävä ja omaan aikaansa kiinnittyvä.

Naiset ja kuvataide

Un mundo propio (A World of Their Own) on espanjalainen, Carmen Cordoban ohjaama yhä kehittelyvaiheessa oleva elokuvahanke naisten tiestä taiteen tekijöiksi.

Toinen käsikirjoituksen laatija Marisa Simon-Moore kertoo elokuvan taustan löytyvän hänen käynnistään Madridin Reina Sofia -museossa. Se keskittyy 1900-luvun taiteeseen.

”Näin museossa naispuolisen avantgarde-taitelijan taulun. En ollut koskaan kuullut hänestä ja aloimme miettiä naisten pääsyä taiteeseen.”

Simon-Moore kertoo laskeneensa Madridin tunnetun Prado-museon taulut: niitä oli 1 160, joista kuusi oli naisten maalaamia. Havainto johdatti tutkimaan naismaalareiden historiaa.

Vuoteen 1929 asettuva tarina kertoo Emiliasta, joka haluaa kuninkaalliseen taideakatemiaan, Simon-Moore sanoo. ”Sisäänpääsy on vaikeaa, koska Emilia ei osaa ihmisen piirtämisen tekniikkaa. Naisia ei siihen aikaan päästetty piirustussaliin.”

Emilia menee kuitenkin pääsykokeeseen, provosoivasti keltaisessa puvussa. Hän ei pääse sisään, mutta jää Madridiin, tekee hanttitöitä ja maalaa.

Voimaa Emilia löytää muista marginaaliin jätetyistä naisista. Hän osallistuu Lyceum Clubiin sekä Residencia de Señoritas -ryhmästä, joka koostuu Espanjan ensimmäisistä yliopistoihin hyväksytyistä naisista.

Perinteinen piirrosanimaatio

Ohjaaja Carmen Cordoba sanoo, että elokuvan visuaaliseen asuun on haettu ajankuvaa 1920-luvun taiteesta ja valokuvista. Animaatio on kuitenkin perinteisen piirrosanimaation oloista, ehkä vastapainona tarinalle. Värit ovat kirkkaat.

Piirros on pohjimmiltaan realistista, erityisesti miljöökuvaus. Realismiin on lisätty kevyttä kaunistelua. Kuvista tarinan taistelunhalu ei nouse välittömästi esiin, mikä saattaa madaltaa kynnystä mennä katsomaan elokuva.

”Tämä on elokuva Emiliasta ja kaikista niistä naisista, jotka kieltäytyivät kulkemasta polkua, joka heille oli varattu”, Carmen Cordoba sanoo.

Angolan naiset

Naisten vahva rooli nousi esille monessa muussakin elokuvahankkeessa.  Jo valmis portugalilaisen José Miguel Ribeiron ohjaama Nayola oli niistä visuaalisesti ja tarinaltaan poikkeuksellisen vahva.

Mia Couton ja Eduardo Agualusan näytelmään perustuva elokuva kertoo kolmen sukupolven naisista Angolan sisällissodassa. Kaksi aikatasoa risteää: yhdessä Nayola kiertää etsimässä sisällissodassa kadonnutta miestään ja toisessa hänen tyttärensä elää nykyajassa vanhempiaan kaivaten isoäitinsä kanssa.

Ribeiro sanoo halunneensa nostaa esille naisten aktiivista osallistumista Angolassa. Moni lähti taistelemaan sisällissodassa ja sodan jälkeen naisten vastuu ei ole ollut sen vähäisempi.

Elokuvan tunnelma on vahva ja otteessaan pitävä. Kuvat ovat hiukan kuvitusmaisia ja onnistuneesti tyyliteltyjä. Yksityiskohtia ei ole paljoa, mutta ne korvataan väreillä, Afrikan lämmöllä sekä päivän kirkkaudella ja yön pimeydellä.

Elokuvaa aikuisille

Nyt 24. kerran järjestetty, vuosittainen Cartoon Movie esitteli tällä kertaa 57 tuotannon eri vaiheissa olevaa pitkää animaatiohanketta 19 eurooppalaisesta maasta. Kaikki niistä eivät yllä valmiiksi asti, mutta pääosa kuitenkin.

Pituutta niillä olisi yhteensä 77 tuntia ja yhteenlaskettu budjetti on 266,3 miljoonaa euroa.

Tapahtuman järjestävän Cartoonin johtaja Annick Maes sanoo, että aikuisille suunnattujen elokuvahankkeiden määrä kasvaa yhä.

”Tämän vuoden 57 hankkeesta 37 prosenttia oli aikuisille ja nuorille aikuisille suunnattuja”, Maes kertoo. ”Se on enemmän kuin viime vuonna.”

Cartoon laskee, että vuodesta 1999 järjestetty tapahtuma on auttanut rahoituksen hankkimisessa 426 pitkään animaatioelokuvaan. Niiden yhteinen budjetti on 2,8 miljardia euroa.

Katse pohjoiseen

Tämän vuoden tapahtuman erikoispiirre oli kaikkia aikaisempia tapahtumia suurempi pohjoismainen osallistuminen. ”Cartoon Moviessa ei ole koskaan ollut näin paljon pohjoismaisia osallistujia, yli 60”, sanoi norjalainen tuottaja Kristin Ulseth. 

Syynä oli tapahtuman pohjoismainen fokus tänä vuonna. Joka tapahtumassa kiinnitetään erityishuomio johonkin maahan tai alueeseen, ja nyt vuorossa oli Pohjola. 

Esitellyistä hankkeista alueelta tuli kahdeksan. Niistä viisi oli norjalaisia, yksi Islannista ja kaksi Suomesta. Mukana olleet suomalaishankkeet olivat Herra Hakkarainen ja Niko.

Osallistujia tapahtuma keräsi 913, joista 83 seurasi sitä verkossa. Kaikkiaan osallistujia tuli 42 maasta. 

Seuraava Cartoon Movie järjestetään Bordeaux’ssa 7-9.3.2023.

Heikki Jokinen

The post EUROOPPALAINEN ANIMAATIO NOSTAA NAISET PÄÄOSAAN appeared first on Animaatiokilta.

Moni animaatioalan ammattilainen ja Animaatiokillan jäsen on ollut aiemmin SET:n jäsen. Nyt kun kentälle on muodostunut kaksi av- ja elokuva-alaa edustavaa järjestöä, on moni ehkä hämmentynyt ja päätös kumpaan järjestöön kuuluu voi olla hankala.

Animaatiokillta on järjestönä puolueeton, eikä asetu kummankaan järjestön taakse. On hyvä kuitenkin huomioida, että Animaatiokilta ei ole ammattiliitto eikä osallistu TES-neuvotteluihin. Animaatiokillalla ei ole myöskään lakimiespalveluita tai muita liittojen etuja. Animaatiokita suosittelee vahvasti animaatiotuotannoissa työskenteleviä jäseniään liittymään joko TEME:n alla toimivaan ELMA:n tai Journalistiliitossa olevaan SET:n. Tässä molempien järjestöjen puheenjohtajien luonnehdinnat järjestöistä ja niiden toiminnasta.

ELMA

ELMA on Temen täysivaltainen jäsen ja ELMAn jäsenistä tulee Temen jäseniä. ELMA ja sen jäsenet saavat kaikki Temen edut ja palvelut, kuten työehtosopimukset ja niihin liittyvä neuvonta, juristitiimin avut, viestinnän ja vaikutuskanavat SAK:ta myöten sekä työehtoasiantuntijan palvelut.

ELMA on perustettu helmikuussa 2022 ja se pitää ensimmäisen jäsenkokouksensa toukokuussa. Toiminta on vasta käynnistymässä ja some-viestintä suunnitteilla. PelkisteTyt nettisivut meillä on os: www.teme.fi/elma  Jäseniä ELMAssa on tällä hetkellä noin 100 ja toivotamme kaikki animaation, dokumenttien, erilaisten elokuvien, median ja tv:n ammattilaiset ja opiskelijat tervetulleiksi ELMAan. Jäsenmaksu on sama kuin muillakin Temen jäsenjärjestöillä (1,6% jos kuuluu työttömyyskassaan ja erisuuruisia vuosimaksuja varsinaisille ja opiskelija-jäsenille, jos ei kuulu t-kassaan) https://www.teme.fi/fi/jasenyys/jasenmaksut/

Temen erityispiirre on kulttuurialojen laaja tuntemus ja aktiivinen lobbaaminen taide- ja kulttuurialojen puolesta. Teme on ammattiliitto sekä kulttuurijärjestö. Se neuvottelee 8 eri työehtosopimusta elokuvan, median, tanssin, teatterin ja tv:n aloille.

Temessä on tällä hetkellä noin 800 animaation, elokuvan, median, pelien ja tv-tuotannon ammattilaisia ja opiskelijoita – kaikki alan ammatit ovat edustettuina taiteilijoista assistentteihin. Teme tuntee alan rakenteen ja rahoituksen työlainsäädännön ja eri työntekotapojen näkökulmista. Temeläiset ovat palkansaajia, itsensätyöllistäjiä, freelancereita, työkorvauksella ja apurahalla työskenteleviä sekä yrittäjiä. Temen tehtävä on auttaa, neuvoa ja kouluttaa.

ELMA ei vielä ole esim Kopioston jäsen, mutta saattaa liittyä myöhemmin. Teme luonnollisesti on Kopioston jäsen ja ollut vuosia Kopioston hallituksessakin. Teme jakaa Kopioston maksamista tekijänoikeuskorvauksista apurahoja ja palkintoja ja tilittää myös ohjaajille ns. radiokorvauksia.

Teme neuvottelee yhä edelleen Elokuva- ja TV-tuotantoja koskevan työehtosopimuksen, kuten on neuvotellut 1980-luvulta asti ja viimeiset 10 vuotta yhdessä Journalistiliiton kanssa.

Info uusille jäsenille: https://www.teme.fi/fi/jasenyys/uusi-jasen/

SET

SET vaihtoi kattojärjestöä siksi, että Suomen Journalistiliitto tuottaa tasokkaat ammattiliittopalvelut. SET ry:llä jää enemmän aikaa oman toimintansa kehittämiseen ja pyörittämiseen, koska kattojärjestön tuottamat palvelut ovat poissa meidän harteilta. 

Odotamme Journalistiliitosta vahvaa valtakunnalista vaikuttajaa ja edunvalvojaa. Koko ala on murroksessa ja työpaikkoja tulee joka osa-alueelle lisää, myös animaatioon. Alan rakenteissa ja yksittäisten taiteilijoiden, freelancereiden ja työntekijöiden asemassa on paljon kehitettävää. Journalistiliitto on tehnyt paljon töitä tekijänoikeuskorvauksien, taiteilijoiden, itsenästyöllistäjien sekä määräaikaisia työsuhteita tekevien aseman parantamiseksi. Journalistiliitolla on myös työosuuskunta (meidakunta), joka tuo freelancer työntekijöille turvaa ja mahdollisuuden työttömyysturvaan. Kun kattojärjestö on vahva toimija, vaikuttaa se suoraan yksittäisten jäsenyhdistyksen jäsenen edunvalvontaan ja sen laatuun. 

Journalistiliitto on myös vahva työehtosopimus neuvotteluissa. Yhteistyö heidän kanssa on ollut hedelmällistä, rakentavaa ja eteenpäin vievää. Journalistiliitto järjestää omia koulutuksia ja me teemme heidän kanssa yhteistyötä ehdottaen heille ketä me haluaisimme kouluttaa. Koulutukset ovat ilmaisia jäsenistölle. 

SET valvoo jäsentensä tekijänoikeuskorvauksia tasapuolisesti.

Lehtiset-lehti on SET:n yksi tärkeimmistä ja suosituimmista alan viestintäkanavista. Lehteen voi ehdottaa ideoita lähettämällä niitä suoraan päätoimittajallemme Jaana Kivelle, joka mielellään ottaa juttuehdotuksia vastaan. Näin lehdestä saadaan jäsenistön näköinen!

Eli käytännössä tulevaisuus näyttäisi siltä, että ei ole rajoitteita, on vain mahdollisuuksia!

SET Ry verkkolehti

SET ry Facebookissa

The post ELMA VAI SET? appeared first on Animaatiokilta.

Ukrainan sota on järkyttänyt meitä kaikkia. Kollektiivinen halu auttaa on kasvanut, mutta samalla moni saattaa miettiä miten voisi auttaa tai osoittaa tukensa Ukrainalaisille. Solidaarisuuden osoituksen ei tarvitse olla aina suurta, pienikin ele saattaa riittää. 

Animaatiokilta haluaa osoittaa omalta osaltaan tukea ukrainalaisille ja tuoda rauhan sanomaa esiin. 

13 suomalaista animaattoria ovat tehneet oman rauhan sanomansa.

Videon animaattori järjestyksessä:

Jonna Markkula, Laura Neuvonen, Sanni Lahtinen, Sanna Taikina, Sade Lahti, Kaisa Penttilä, Kristina Laine, Kai Lappalainen, Tuomo Joronen, Ylva Lii-Wahlström, Mika Koskinen, Muki, Warpushaukka.

The post FINNISH ANIMATORS AGAINST WAR appeared first on Animaatiokilta.

Näytöksessä nähdään tuoreimpia suomalaisia lyhytanimaatiota. Tällä kertaa näytökseen valitut animaatiot kunnioittavat nukkeanimaation pitkiä perinteitä.

Näytöksessä nähdää seuraavat animaatiot

Kaikki Herkät Jutut, ohjaaja Tatu Pohjavirta, 2020
Viimeinen Matadori, ohjaaja Katariina Lillqvist, 2020
Kaikki Äitini puhelut, ohjaaja Iiti Yli-Harja, 2021
Maihinnousu, ohjaaja Kaisa Penttilä, 2021

Konttori on Kaapelitehtaan uusi viihtyisä oleskelutila, kahvila ja työskentelytila, joka sijaitsee aivan uuden lasipihan vieressä. Konttorissa voit nauttia virvokkeita, pientä purtavaa tai vaikka lasin viiniä animaatioiden lomassa.

Tapahtuman Facebook-sivut

The post NUKKEANIMAATIONÄYTÖS KONTTORISSA appeared first on Animaatiokilta.